Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Elementtien järjestys > § 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä

§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä

Vuoro ei ole kieliopillinen yksikkö, vaan puhujanvaihdoksen kautta erottuva toiminnallinen kokonaisuus. Vaikka jokainen vuoro on kontekstissaan ainutkertainen, etenkin vuoron alku ja loppu ovat keskustelun kulun kannalta strategisia kohtia, ja niissä onkin koko vuoron tulkintaa ohjaavia, toistuvia aineksia. Vuoron alku orientoi vastaanottajaa sekä siihen, mitä on tulossa, että siihen, miten tekeillä oleva vuoro liittyy aiempaan keskusteluun ja varsinkin edelliseen vuoroon.

Vuoron alun tärkeys heijastuu yksittäiseen lausumaankin: esim. lauseen edustama puhetoiminto käy ilmi jo sen teemaa edeltävästä esikentästä (» § 1379). Esimerkiksi direktiivit ovat etupäässä verbialkuisia (» § 1648). Kysymyssana ja sana, johon kysymyspartikkeli ‑kO liittyy, sijaitsevat lauseen alussa. Kieltosana sijoittuu puheessa niin ikään usein lauseen alkuasemaan. Kun vuoro muodostuu pelkästään yhdestä kysymys- tai kieltolauseesta, sitä aloittavasta verbistä käy ilmi koko vuoron edustama toiminto (moniyksikköisistä vuoroista » § 10051006):

 
Kaisa: Oliksä maalla.
Veera: Em mä ollu maalla. (p)

Kun lause on vuoron osana, varsinaisia lauseenjäseniä sisältävän esikentän edellä voi olla muutakin kielellistä mutta myös ei-kielellistä ainesta (» § 1026 asetelma 156). Vuoron alkuun sijoittuvat esim. elementit jotka joko kytkevät sen edeltävään puheeseen taikka ennakoivat jotakin siitä, miten vuoro jatkuu. Tällaisina kytkevinä elementteinä on mm. lausumapartikkeleita ja huomionkohdistimia (» § 1027):

 
Mut kato mä oon sitä aikidoo ajatellu, (p)

Lisäksi alkuun voi sijoittua kommenttiadverbeja, interjektioita tai affektisia partikkelin kaltaisia kiteytymiä kuten voimasanoja (» § 1727) ynnä tahattomia tai tahallisia empimisääntelyjä (öö, tota, mmm) tai maiskauksia (mt). Ei-kielelliset ääntelyt voivat tietyssä tilanteessa välittää jonkin intersubjektiivisen merkityksen, esim. toimia merkkinä tulossa olevan vuoron preferoimattomuudesta tai muusta ongelmallisuudesta (» § 1198). Esimerkiksi puhelun avausvuorossa soittaja voi tuottaa ennen esittäytymistään kuuluvan sisäänhengityksen (.hh) ja venytetyn no-partikkelin. Tämäntapaiset seikat voivat ennakoida tulevan keskustelun luonnetta – tässä yksittäistapauksessa puhelun ongelmallisuutta:

 
.hh No: tääl on Kake moi:? (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot