Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Elementtien järjestys > § 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä

§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä

Vuoron alun kielellisiä ja ei-kielellisiä aineksia esitellään seuraavassa skemaattisesti (asetelma 156; myös » § 1009), tarkentaen nimenomaan alkupuolta. Lauseesta on otettu mukaan sen teemanetinen paikka, esikenttä; loput lauseesta on jätetty tässä lähemmin jäsentämättä. Tarkemman tutkimuksen puuttuessa jää avoimeksi, kuinka sitova vuoronalkuisten elementtien keskinäinen järjestys on. (Partikkelien järjestyksestä » § 859.)

Asetelma 156: Vuoron alun järjestys
1 Avaus 2 Esikenttä 3 Loput
  niin tota (.) kyllä   mulle kävis no (.) yhdeltä
  Henna   kerro nyt sun päivästä, – –
  Mut kato (.)     mä oon sitä aikidoo ajatellu,
  Höh (.)     aika hassuu kyllä.
  Et ää sikälikin   tässä vähän funtsitaan,
.hh Mut       ↑maisemat oli kyllä aika komeita
.mhh Se on       se on kyllä aika repäsevä.
Ju:st ja .nff mitenkäs   sulla alkoholin käyttö on,
  ja tota ni       mulhan on taas ollu vuoden tauko.
Joo .h no kuule: (.)     sit semmonen vielä.
  Mitä, (.) onks   tää jotain uutta taas
.hh Joo ei kato       sen takia kysyin tätä kun .h
  Sit se selitti et nii että     sit torstaina nii te voitte varata sit – 

Mikä tahansa skeeman kohdista voi olla tyhjä, joten skeema kuvaa lähinnä tarjolla olevia mahdollisuuksia. Sarakkeilla 1, 2 ja 3 on merkitty kohtia, joihin sijoittuu ei-kielellistä ja partikkeliainesta; eräät partikkelit samoin kuin puhutteluilmaukset voivat kuitenkin esiintyä myös lauseen keskellä. Kohtaan 1 sijoittuu myös ainesta, jolla ilmaistaan edellisen vuoron vastaanottamista.

Kaavamainen esitys pelkistää esiin vain yhden puhujan toiminnon eikä voi ottaa huomioon vuorovaikutuksesta lähtöisin olevia syitä elementtien järjestykseen. Jos esim. strategisesti tärkeä vuoron alku osuu päällekkäispuhunnan alle, puhuja usein kertaa sen ennen kuin jatkaa itse aihetta:

 
K: Saisitsä ketään tuuraajaa  [sinne,   ]
A:   [↑Kyllä ] ne, (.) kyllähän se Jussi ja Patrik tulee
  ku tota (.) vaan sovitaan jos niillä ei o mitään pelejä. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot