Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > § 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista

§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista

Tavallisimpia vuoron alussa esiintyviä ja sen asemasta keskustelussa kertovia partikkeleita ovat dialogipartikkelit, huomionkohdistimet ja lausumapartikkelit. (Partikkelien luokittelusta tarkemmin » § 792.) Puhujan suhtautumista osoittavat modaalipartikkelit kuten kyl(lä), kai, varmaan tai tosiaan voivat sijoittua paitsi alkuun kuten lausumapartikkelit myös lauseen keskelle tai loppuun kuten yleensä modaalipartikkelit. Raja modaalisen ja lausumapartikkelin välillä ei olekaan jyrkkä.

Vuoronalkuinen dialogipartikkeli (joo, niin) joko muodostaa oman erillisen prosodisen kokonaisuutensa tai sijoittuu prosodisesti osaksi vuoronalkuista lausumaa. Jälkimmäisessä tapauksessa partikkeli ei ole varsinainen lauseeseen integroitunut jäsen, vaan sen ja lauseen muotoisen lausuman välinen suhde on liitynnäissuhde (termistä » § 1052).

Huom. Sorjonen (2001b) on esittänyt vuoronalkuisten dialogipartikkelien joo ja nii(n) esiintymistä 84 puhelinkeskustelussa seuraavat jakaumatiedot. Niistä näkyy, että joo muodostaa yleisemmin oman yksikkönsä kuin liittyy sitä seuraavan vuoron osaksi. Partikkeli nii(n) taas muodostaa suhteellisen harvoin prosodisesti erillisen lausuman.

 
  joo nii(n) n
Erillinen prosodinen kokonaisuus 765 194 959
Liittyy prosodisesti vuoron osaksi 543 548 1091
  1308 742 2050

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot