Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha > § 1028 Ai, jaa, jaaha

§ 1028 Ai, jaa, jaaha

Vuoroa yksin muodostavana dialogipartikkelina sana ai osoittaa uuden tiedon vastaanottamista. Vuoronalkuisena se esiintyy sellaisen deklaratiivimuotoisen lausuman alussa tai edessä, joka toimii edelliseen vuoroon liittyvänä tarkistuskysymyksenä osoittaen, mikä edellisessä vuorossa oli uutinen (a). Tällöin se voi esiintyä myös yhdessä kysymyspronominin kanssa (b). Dialogipartikkeli esiintyy myös yhdessä lausumapartikkelin et kanssa. Tämä partikkeliketju osoittaa, että vuoro on päätelmä toisen puhujan edellä esittämästä vuorosta (c). Toisaalta vuoronalkuinen partikkeli voi suorittaa selvemmin eri toiminnon kuin vuoron muu osa. Esimerkissä (d) puhuja ensin vastaanottaa uutisen, sitten kertoo vastavuoroisesti omansa.

(a)
V: Em mä ollu maalla,
S: Ai sä et ollu maalla.
V: Emmä ollu maalla.
S: Aha (p)
(b)
P: – – Teltta skulas ihan hyvin mut sit ku oli se taukoteltta siin vieressä ja se täytty lumella ja se kaatu ja se ‑
S: Ai mikä.
P: Semmonen taukoteltta semmonen ihan kevyt, (p)
(c)
P: Se [hanki] upotti melkein metrin.
S: Ai et se on niin pehmeetä (p)
(d)
K: No mitäs kuuluu
M: Mitäs ihmeempää sataa ja kovaa.
K: Aijaa täälläkin vähän tuli vettä? (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot