Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s) > § 1030 Vuoro jatkona aiempaan puheeseen: ja alussa

§ 1030 Vuoro jatkona aiempaan puheeseen: ja alussa

Keskustelussa jokainen vuoro tulkitaan edeltävää puhetta vasten. Silti on usein tarvetta osoittaa yksiselitteisesti, että vuoro liittyy suoraan edelliseen vuoroon. Lausumapartikkelien ja, et(tä) ja eli tehtävänä on merkitä vuoro joko oman taikka puhekumppanin edellisen vuoron tai muun toiminnan jatkoksi. Näistä partikkeleista ja on eniten kirjoitetun kielen konjunktion kaltainen (» § 1092); se kytkee toisiinsa ensinnäkin saman puhujan peräkkäisiä vuoroja (a).

(a)
A: No mut jutellaan lähemmin sitten kun nähdään.
B: Joo.
A: Ja mä tulen ainakin onko maanantai yhdestoista päivä. (p)

Joskus edellinen vuoro voi olla kauempanakin edellä (b). Kutsu tupaantuliaisiin on esitetty aiemmin keskustelussa, ja siihen liittyy toinen kehotus (r. 3), juoman ottaminen mukaan. Vastaavalla tavalla katkelman rivillä 5 oleva ja-alkuinen lausuma kytkee sen aiempaan kehotukseen, ei samassa vuorossa olevaan edelliseen lausumaan.

(b)
1S: Niin me muutetaan torstaina.
2V: Joo.
3S: Ja ottakaa myös juomia mukaan.
4V: Joo.
5S: Meillä on vähän kaljaa ja semmoista mutta tuota – ja jotain syömistä. (p)

Lisäävillä lausumapartikkeleilla toisiinsa kytketyt vuorot eivät välttämättä ole syntaktisesti rinnasteisia, koska yhdistettävät osat eivät useinkaan ole lauseita tai muutenkaan keskenään symmetrisessä suhteessa, vaan lausetta laajempia vuoroja tai keskustelun jaksoja, eivätkä ne aina ole peräkkäinkään. Eri puhujien vuoroja voidaan partikkelilla ja liittää yhteen (c), samoin saman puhujan vuoroja yli välissä olevan toisen puhujan vuoron (b, d).

(c)
A: Meinaako se nyt jäädä kotiin sitten?
B: Joo. Ja gradua rupee sit tekeen. (p)
(d)
Lääkäri: Onks tää nyt samantyyppinen kipu kun – –
Potilas: No on joo samantyylinen.
Lääkäri: Ja samassa paikassa.
Potilas: Mm, ku se on niinku tää kohta mistä se, ehti tehä. (P)

Vuoronalkuinen lausumapartikkeli ja voi liittää lausuman myös johonkin toimintojen ketjuun. Tällaisia esiintyy etenkin institutionaalisissa tilanteissa. Junan konduktööri voi astuessaan vaunuun ja kuuluttaessaan matkalippujen tarkistusta tai asemia aloittaa puheensa ja-partikkelilla, joka osoittaa hänen toimintojensa toistuvuutta hänen siirtyessään vaunusta toiseen (e).

(e)
Ja seuraavana Pasila. | Ja kaikkien matkaliput. (P)

Vastaavasti esim. radio-ohjelman juontaja merkitsee toimintansa suunnitelman mukaiseksi ja-partikkelilla (f). Lääkäri noudattaa vastaanottotilanteessa tiettyä vakiintunutta toimenpiteiden järjestystä, minkä merkkinä on uuteen toimintoon siirryttäessä juuri lisäävä partikkeli (g).

(f)
Soittaja: Hyvää iltaa.
Juontaja: Ja kenen kanssa meillä on ilo aloittaa?
Soittaja: Olen NN Vantaalta.
Juontaja: Ja minkä asian ratkaisemme ensin? (R)
(g)
Lääkäri: Istukaa olkaa hyvä.
Potilas: Kiitos.
Lääkäri: Ja minkähänlaista asiaa? (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot