Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron loppu > Vuoronloppuiset partikkelit > § 1041 Että vuoron lopussa

§ 1041 Että vuoron lopussa

Konjunktiona että on monikäyttöinen: se on sekä yleiskonjunktio että muodostaa partikkeliketjuja ja liittokonjunktioita (sekäettä; siksi että, sen takia että jne.). Referoinnissa se on johtoilmauksen ja referaatin rajan merkki (» § 1465). Lausumapartikkelina että on parafraasin ja päättelyn merkki (» § 1032). Yksittäisen puheenvuoron lopussa että esiintyy ikään kuin perusteluna mahdollista vastaanottajan päätelmää varten:

(a)
Siellä alhaalla ei sitte oo vessaa niin että, [Emäntä vieraille saunaan lähdettäessä] (P) | Siin vois olla kyllä aikamoinen hyppyri että. (.) että et. [Lapsi mäen harjalla] (P)

Keskustelussa partikkeli esiintyy tyypillisesti vuorovaikutuksen kannalta herkässä tai arkaluontoisessa kohden. Että-loppuinen puheenvuoro ei yleensä saa vastaanottajalta syntaktista jatkoa, mikä osaltaan viittaa siihen, ettei sanaa ole tällöin käytetty konjunktiona vaan lopetusta merkitsevänä partikkelina. Tällainen vuoro on selvemmin ominainen jälkijäsenille (» § 1197), siis esim. vastauksille, joissa se jättää käsitellyn asian avoimeksi samalla kun merkitsee vuorosta luopumista. Esimerkissä (b) puhuja A jatkaa vasta, kun puhekumppani ei ota vuoroa, mutta jatko ei liity syntaktisesti edelliseen vuoroon; esimerkissä (c) vuoro vaihtuu heti että-sanan jälkeen.

(b)
K: Meinasitko I↑losaarirokkiin mennä?
A: .mt no en oo vielä suunnitellu että,
 (1.6)
A: kyllähän siellä tietysti olis iham (.) hyviäki (.) esiintyjiä. (P)
(c)
V: – – mähän sanoin sulle et sä joudut lähteen mun kans vyökokeisiin jos oot kiinnostunu tost hommasta.
S: Kyl- kyl- kyl täs nyt vois. kyl
V: Ni joo:.
S: pistää vähä niinku kondiksee että
V: Nii:, (p)

Toinen ympäristö, jossa että on vuoronloppuinen, ovat kannanotot (» § 1212), joiden vahvuutta partikkeli on lieventämässä:

(d)
V: Mut että se on ollu se on aina sit mikä on sen kesän hinta mut se ei oo koskaan ollu kalliimpi ku ku se,
S: Kaupan hinta
V: Nii:. Että päivvaston se on ollu hiukan halvempi
S: Joo:: Joo joo.
V: Ja se on ollu hirveen hyvää hunajaa kyllä että
S: ↑Joo:. (.) Joo no kiva kun: kuulin – –. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot