Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Partikkelivuorot > Uutisen vastaanottamisen partikkelit: ai, jaa, no > § 1049 Ai, ahaa, ai jaa ja vai niin variantteineen vuorona

§ 1049 Ai, ahaa, ai jaa ja vai niin variantteineen vuorona

Partikkeleilla ai, (ai) jaa, ai jaha, aha(a), vai niin puhuja osoittaa vastaanottaneensa ”uutisen”, itselleen entuudestaan tuntemattoman tiedon (vuoronalkuisista » § 1028). Partikkeli tai partikkeliketju voi muodostaa yksin lausuman ja vuoronkin puhekumppanin esittämän väitteen jälkeen.

(a)
S: Tuo Matti tuoki mulle tota noin ni keskiviikkona se tuo mulle traktorin. Mä alan kaivaa tuota pihaa auki.
V: Ai jaha, (p)
(b)
T: No joo, mut siin on vaan semmonen kato ku (.) toi Heikkihän ei niinku (.) oikeen
 pääse tulee.
 (.)
M: Ai jaa. (p)
(c)
1S: Tota tää on itse asias tämmönen sos hätäpuhelu,
2V: Mm:,
3S: Me tarvittas perjantaiks hirveesti apua.
4V: Ahaa, (p)

Toinen paikka, jossa ai-tyypin partikkeli esiintyy, on reaktiona vastaukseen, jonka puhuja on saanut juuri esittämäänsä kysymykseen:

(d)
K: No mikä on tilanne nyt,
M: No:: nyt on viety kaks peräkärryllistä tavaraa sinne. – –
K: Ai:: (p)
(e)
T: Mitä kuuluu.
S: Arto juoksee just toiseen puhelimeen no ↑mitäs tässä me ollaan just hommattu meille vieraita viikonlopuks.
T: Ai jaa. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot