Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa > Terminologiaa > § 1053 Lisäysten nimitysvastineita eri perinteissä

§ 1053 Lisäysten nimitysvastineita eri perinteissä

Taustoittava pykälä

Tähän valittua termiä lisäys vastaa ainakin osittain Svenska Akademiens grammatik -teoksessa (Teleman ym. 1999b: luku 36) käytetty nimitys annex. Keskusteluntutkimuksessa on nimenomaan jälkeenpäin vuoroon liitettyä lisäystä kutsuttu termillä increment (Ford ym. 2002). Vuoron sisäisen kanonisen järjestyksen kannalta viimeiseksi tulevan jälkilisäyksen paikkaa on kutsuttu jälkikentäksi (efterfält, Lindström 2001; vrt. myös Auer 1996b).

Ravila (1945) on ehdottanut kielioppiin otettavaksi nimitystä lauseenlisäke, johon ”ryhmään” sijoittuisivat interjektiot, puhuttelusanat ja lauseadverbiaalit. Konjunktiot muodostaisivat oman, kieliopillisten lisäkkeiden joukkonsa. Lisäkkeet puolestaan olisi Ravilan mukaan pyrittävä pitämään erillään yhtäältä parenteeseista, toisaalta appositioista. Sijaintinsa perusteella lisäkkeet voisi edelleen ryhmitellä esi‑, väli- ja jälkilisäkkeisiin. Penttilä (1963) käyttää nimitystä irtoilmaukset, jollaisiin hän lukee huudahdukset, puhuttelut, täytelisäykset sekä eri tyyppiset lauseenlisäkkeet. Viimemainittuihin sijoittuisivat myös appositiosuhteiset määritteet sekä parenteesit. Vuorinen (1981) on nimittänyt täytelisäkkeiksi monen tyyppisiä epäröintiin ja sanahakuun liittyviä ilmauksia kuten emmätiä, tuota, niinku yms. (Näistä » § 861862.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot