Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lauseet lisäyksinä > Jälkijohtolause lisäyksenä > § 1070 Suoran esityksen keinot lisäysten näkökulmasta

§ 1070 Suoran esityksen keinot lisäysten näkökulmasta

Epäsuorassa esityksessä johtolauseen verbinä on kommunikaatioverbi, joka tyypillisesti saa lauseobjektin (a) (» § 1476). Kun johtolause edeltää suorassa esityksessä referaattia, tällaista syntaktista suhdetta ei verbin ja referaattina olevan ilmauksen välillä ole (b). Kirjoitettaessa lauseet merkitään erilleen jollakin välimerkillä (kaksoispisteellä, lainausmerkeillä, ajatusviivalla). Tällöin lauseiden välinen suhde on löyhän parataktinen (c).

(a)
Lasse sanoi ~ kertoi, että teos on ilmestynyt.
(b)
Lasse huomautti: teoshan on jo ilmestynyt.

Ns. jälkijohtolause seuraa referaattia ja tässäkään tapauksessa ei ole lauseiden välisiä alistuksen merkkejä. Jälkijohtolause onkin syntaktisesti tulkittavissa lisäykseksi.

(c)
Teoshan on jo ilmestynyt, Lasse huomautti.
 
Minä en oikein olisi puhetuulella, hän sanoi hiljaisella äänellä. (k) | En minä tiedä, hän sanoi ja näytti onnettomalta. (k) | Jos sinä puhutat sen, Harjunpää kuiskasi Onervalle. (k) | Nyt voi suojan sitten ottaa pois, ei ole Kaukoa enää, leski huomautti alakuloisena Olavi Harjulalle, kun hän kävi esittämässä surunvalittelunsa. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot