Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Parenteettiset lisäykset > Parenteesit > § 1071 Mikä on parenteesi?

§ 1071 Mikä on parenteesi?

Kun lisäys sijoittuu sivuhuomautukseksi keskelle syntaktista rakennetta, jonka se katkaisee, sitä sanotaan parenteesiksi. Ero syntagmaattisiin ja paradigmaattisiin lisäyksiin on siinä, että parenteesit eivät periaatteessakaan voisi integroitua lauseen jäseniksi, vaan ne voivat olla minkä muotoisia tahansa. Ne asettuvat niin syntagmaattisen kuin paradigmaattisenkin akselin ulkopuolelle, kolmanneksi ulottuvuudeksi. Parenteesit katkaisevat väliaikaisesti meneillään olevan rakenteen tai toimintakuvion etenemisen. Rakennetta, jonka parenteesi katkaisee, sanotaan sen kehysrakenteeksi.

Parenteesin tehtävät ovat monet: se voi kommentoida koko sitä kehysrakennetta, jonka osana se on (a), taikka tarkentaa, korjata tai laajentaa jotain edellä mainittua ilmausta (b). Toisaalta parenteesi voi suuntautua eteenpäin, jolloin se taustoittaa ja ennakoi mitä on tulossa; keskustelun näkökulmasta se samalla viivyttää vuoron rakenneyksikön saattamista loppuun ja sallii puhujalle pitemmän vuoron (c).

(a)
– – minä puhuin – – kirjallisen mielikuvituksen tuotteista, siis kerrotuista henkilöistä, jollaisia me, Luoja nähköön, lienemme joka sorkka. (k) | mutta tästä yhteisymmärryksestä ja kuvasta niin (.) mun mielestä se on kyllä korkea aika niin (.) ↓ei liity nyt mitenkään tähän asiaan nyt ni↓ (.) se meidän viiri (.) aikaansaada. (p; Duvallon – Routarinne 2001: 122)
(b)
Suomen tiedotusvälineet – ainakin useimmat – ovat harjoittaneet mielestäni vastuuntuntoista itsesensuuria Clintonin tapausta käsitellessään. (L) | Mutta koko tää ajattelu siis siitä että et on niinku tiukka itsekuri ja tähtää kirjallisesti määrittelemiinsä päämääriin nii eiks tää oo ihan samaa ku se mitä tssä tekee – –. (TV)
(c)
Hän elää aivan normaalia – joku voisi vaikka sanoa – idioottimaista elämää. (k) | Sit siel oli yks tyttö, (.) fiksusti tota noin (.) ku oli kauhee lumisade nii siinä ympärillähän tietysti on lunta heh hiirveesti heh nii se oli laittanut keng- tai siis sukkien päälle noi (.) muovipussit. (p; Duvallon – Routarinne 2001: 140)

Vuorovaikutuksen kannalta parenteettinen lisäys on usein aiemman vuoron selvennys (d): vastaanottajalle taustaksi tarjottu orientoiva tieto, jonka puhuja katsoo tarpeelliseksi voidakseen jatkaa lausumaansa.

(d)
S: Tota ↑mä olin muuten Vantaalla niinku siel meän virastos on semmonen punttisali.
V: Joo:,
S: Nii mä kävin siel pari kertaa viime viikolla, (p)

Parenteettinen lisäys voi olla monen muotoinen. Usein varsinkin selittävänä parenteesina on kokonaisia lauseita (» § 1072:n esimerkit). Se voi olla toisaalta myös pelkästään kiteytynyt sanonta (e) taikka esim. nominatiivimuotoinen substantiivilauseke, jonka sijamuoto osoittaa, ettei se syntaktisesti ole meneillään olevaan lauseeseen integroitunut (f). Parenteettiseen käyttöön kiteytyneitä lauseita ovat edelleen jos-, ellei- ja mikäli-lauseet (» § 1136) sekä eräät ikään kuin puhujalle itselleen osoitetut retoriset kysymykset tyyppiä miten se nyt olikaan (» § 1074).

(e)
Toistaiseksi osuvinta ja ammattitaitoisinta musiikkiteatteria ovat kumma kyllä tarjonneet harrastajat. (l) | Ymmärrän vaimon paineita, vaikkei niitä – luoja paratkoon – voi verrata omiini. (k) | Molemmilla on syystä tai syyttä – miten vain – kömpelyyden ja harrastajamaisuuden leima. (l)
(f)
Kun kuitenki lapset syö, aika paljon, kuuden hengen perhe nin, kyllä siinä, varmasti oli niinkun, suureks avuks tämmönenkin [puutarhapalsta] (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot