Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Verbintaivutus > Tempukset ja modukset > Modukset > Potentiaali > § 117 Potentiaalin muodostus ja vartalovaihtelut

§ 117 Potentiaalin muodostus ja vartalovaihtelut

Potentiaalin tunnus ‑ne- liittyy yksivartaloisten verbien (vahvaan) vokaalivartaloon, kaksivartaloisilla konsonanttivartaloon (vrt. NUT-partisiippeihin » § 122). Tunnus ei aiheuta vaihteluita vokaalivartaloon (a). Konsonanttivartaloon liittyessään se muodostaa vartalon loppukonsonantin kanssa geminaatan. Tunnuksen konsonantti joko assimiloituu loppukonsonanttiin (b) tai päinvastoin (c); VtA-verbeillä mahdollinen hahmotus nykykielen näkökulmasta on myös hypä-nne‑.

(a)
kerto-ne‑, autta-ne‑, etsi-ne‑, luke-ne‑, syö-ne-
(b)
tul-le‑, opiskel-le- | nous-se‑, valais-se- | sur-re‑, pur-re‑, pier-re- [vain nämä verbit]
(c)
hypät- : hypä=n=ne‑ | valit- : vali=n=ne‑ | vanhet- : vanhe=n=ne-

ne-tunnuksisen potentiaalin tunnuksen saavat myös konsonanttivartaloltaan n-loppuiset verbit mennä ja panna, jotka taivutukseltaan kuuluvat samaan tyyppiin kuin ryhmän (b) verbit: men-ne-.

Passiivimuodoissa potentiaalin tunnus liittyy passiivivartaloon, jonka tunnus on vahva-asteinen: puhu-tta-ne‑, anne-tta-ne‑, syö-tä-ne‑, tul-ta-ne‑, vasta=t=ta-ne‑, vali=t=ta-ne-.

Verbeillä tietää ja taitaa on konsonanttivartalo vain potentiaalissa ja NUT-partisiipissa (» § 72 huom.).

Huom. Ainakin verbeistä tulla ja mennä esiintyy myös vokaalivartaloista potentiaalia: Tulenookohan toas saek kun se nuin tuultah hoijottaa (Kajaani, SMS); Raha ei tulene olemaan ongelma (E); Enintään jokin ohjattu reissu lähisaarille, mutta sekin menenee huomiseksi (E).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot