Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Ellipsi > Lauseen nominaalisia ellipsejä > Yhteinen samasijainen subjekti tai objekti > § 1181 Muu yhteinen nominatiivi- tai partitiivijäsen

§ 1181 Muu yhteinen nominatiivi- tai partitiivijäsen

Lauseiden yhteisenä teemana saattaa olla myös passiivilauseen objekti. Tällöin ensimmäisessä lauseessa olevaa nominatiivi- tai partitiivisijaista objektia ei toisteta toisessa lauseessa.

 
Teema    
Mies vangittiin ja
  heitettiin mereen.  
Häntä oli tönitty ja
  kiusattu myöhemmin muutenkin.  

Teemana olevan objektin ellipsiä esiintyy lähinnä rinnasteisissa lauseissa (a); adverbiaalilauseissakin se on kyllä mahdollinen (b).

(a)
Algot Untola vangittiin ja heitettiin mereen höyrypursi Toshkovalta, joka oli matkalla kauppatorilta Santahaminaan, ja ammuttiin sinne. Hänen kustantajansa Kyösti Vilkuna oli läsnä. Untola kiskottiin puoshaoilla alukseen, vietiin Santahaminaan ja haudattiin punaisten joukkohautausmaahan. (l) | – – kun [elätti]käärmeitä kohdeltiin hyvin ja ruokittiin maidolla, karja menestyi ja antoi paljon maitoa. (L)
(b)
Sen olin kyllä kuullut, että se oli hiipparina myöhemmin pidätetty, vaikka oli jätetty palauttamatta yksikköönsä. (k)

Yhteisen teeman sisältävissä yhdysrakenteissa ellipsin kannalta on olennaista NP:iden samatarkoitteisuus, ei välttämättä sama lauseenjäsentehtävä. Näin ensimmäinen lause voi olla subjektillinen aktiivilause, ja jälkilauseena olevasta passiivilauseesta voi puuttua tuon subjektin kanssa samatarkoitteinen ja samasijainen objekti. Tällaisissa tapauksissa subjekti on usein epätoiminnallinen ja nominatiivissa, joskus partitiivissakin (» § 1320).

 
Teema    
Uhri sai hengenvaarallisia vammoja ylävartaloonsa ja
  leikattiin sairaalassa myöhään perjantaina. (l)  
 
Toimihenkilöjärjestöjä yritettiin yhdistää jo 70-luvulla – –. Silloin hanke kariutui ja haudattiin vähin äänin. (l) | Tuomittu on ollut vangittuna ja passitettiin Vaasan lääninvankilaan. (l) | – – satoja ihmisiä katosi tai surmattiin mielenosoituksissa vuosina 1988 ja 1991. (l) | Neljän kuukauden ikäinen bullterrieri Nasu karkasi tammikuisena lauantaina klo 14 ja löydettiin seuraavana maanantaina klo 13 hyväkuntoisena ja pirteänä. (E)

Objekti voi jäädä toistamatta myös nesessiivirakenteessa: Soittaisimme Suomeen Niilolle ja kertoisimme että Lauri on putkassa ja pitää lunastaa sieltä isolla rahalla ulos? (k)

Yhdysrakenteen alussa voi olla myös passiivilause, jonka nominatiivisijainen NP on objektina, ja jälkimmäisen lauseen puuttuva jäsen tulkitaan samasijaiseksi mutta lauseensa subjektiksi. Tällaista toistamatonta subjektia esiintyy lähinnä adverbiaalilauseissa, ainakin vaikka- ja koska-lauseissa.

 
Teema    
Yhtiöt tuomittiin sakkoihin koska
  olivat toimineet väärin.  
 
Nykyinen käytäntö on varsin omituinen. Nimenhuudossa olleet merkitään – – läsnäoleviksi, vaikka eivät ole edes talossa. (l) | – – kilpailuneuvosto tuomitsi suomalaiset metsäjätit yhteensä 5,5 miljoonan markan sakkoihin, koska käyttivät paperin- ja kartongintuottajien yhdistystä Finnpapia markkinoinnissaan. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Yleistä

Lauseen nominaalisia ellipsejä

Lauseen verbiosan ellipsejä

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot