Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kysymys–vastaus-vieruspari > Keskustelun avaaminen ja jatkaminen kysymyksellä > § 1199 Rituaaliset kysymykset keskustelun avaajina

§ 1199 Rituaaliset kysymykset keskustelun avaajina

Tietyissä toimintatyypeissä kuten tiedusteluissa keskustelu voi käsittää vain yhden kysymys–vastaus-vierusparin. Laajemman keskustelun osana vieruspari sijoittuu tiettyihin kohtiin, etenkin avauksiin, tai palvelee tiettyjä tehtäviä kuten ohjaa keskustelun kulkua tai korjaa siinä ilmenneitä epäselvyyksiä. Keskustelun avaukselle ovat ominaisia avoimet kysymykset (Miten menee?; Mitä kuuluu?), jotka edellyttävät jälkijäsenekseen vastausta mutta mahdollistavat periaatteessa monentyyppisiä jälkijäseniä. Avoimet kysymykset ovat tyypillisesti hakukysymyksiä (» § 16821685). Tällainen etujäsen voidaan tulkita rituaaliseksi, jolloin jälkijäseneksi tulee niin ikään rituaalistunut vastaus (a). Aloituskysymys voi toisaalta saada jälkijäsenekseen moniyksikköisen vuoron (» § 10051006), esim. kertomuksen tai kuvauksen (b). Avausrutiineissa tällaiset vierusparit voivat olla vastavuoroisia (c).

(a)
Mitäs kuuluu? – (Kiitos) hyvää. ~ Ei mitään erikoista. | Miten ~ mites menee ~ sujuu? – Ihan hyvin. ~ Siinähän se. ~ No mitäs tässä | Mitäpä mies. – Mitäpä tässä. | No mitäs te. – No mitäs siinä. (p)
(b)
Mari: Mitäs ↓kuu↑luu?
Anna: ↑No kiitos siinähän se hurisee minä tässä huokailen vaan ku on vähän semmonen niin kummallinen olo vaan ei meinaa päästä käyntiin nyth oikeen, he he (p)
(c)
S: Mitenkä menee.
V: ↑Tässähän tuo. Ei oo valittamista.
S: Aha
 (.)
V: Mitäs itselles
S: Ihan mukavasti. Ei tässä mittään – –. (p)

Institutionaalisen tilanteen, esim. lääkärin vastaanoton, ensimmäinen vaihe alkaa kysymyksellä, joka edellyttää jälkijäseneksi esim. tilanteen kuvausta, ei vastavuoroisuutta (d). Kysymys on tuollaisessa tilanteessa spesifisempi kuin rituaalinen mitä kuuluu, ja se voi ennakoida esim. asiakkaan käynnin syyn viittaamalla vaivaan, murheeseen tms., esim. Noh mitäs (.) murheita, (p)

(d)
Lääkäri: Ja minkähän tapasta asiaa,
Potilas: No kuule ku tällä ikkää rupee jo suonikohjut vaivaa se on tuos vasemmassa jalassa, (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot