Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Kieliopilliset sijat > § 1229 Sijojen yleisyys lauseen pääjäsenissä

§ 1229 Sijojen yleisyys lauseen pääjäsenissä

Kieliopillisten sijojen merkitys liittyy rajattuuteen ja määräisyyteen (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi) tai rajaamattomuuteen ja epämääräisyyteen (partitiivi); genetiivi ilmaisee lisäksi spesifisesti omistussuhdetta. Nämä sijat ovat vakiintuneet myös osaksi monia kiteytyneitä ilmaustyyppejä ja sanontoja, joissa sijan erillistä merkitystä on vaikea spesifioida.

Kuten taulukosta 13 ilmenee, nominatiivi on ylivoimaisesti yleisimmin käytetty subjektin sija (lähes 90 %), ja predikatiivinkin sijana se on tavallisin (n. 60 %). Objektin yleisin sija taas on partitiivi (n. 58 %).

Taulukko 13: Subjektin, objektin ja predikatiivin sijajakauma
  Subjekti Objekti Predikatiivi
  HKV Parole HKV Parole HKV Parole
  % n % n % n % n % n % n
NOM 89 5586 85,0 17668 21 761 24,8 3315 58 835 63,8 2827
GEN 4 241 7,2 1489 20 718 18,4 2454 0 6 0,3 13
AKK         1 29 0,8 108        
PAR 7 466 7,8 1631 58 2049 56,0 7465 41 592 35,9 1589
Yht.   6293   20788   3557   13342   1433   4429
HKV-korpuksessa on mm. sanomalehti- ja tietokirjatekstejä (HKV 1980), samoin Parole-aineistossa (» § 1227).

Huom. Helasvuon (2001a) keskusteluaineiston nominatiivisijaisista NP:istä (n = 986) valtaosa (n. 63 %) on subjektina. Muut esiintymät ovat yksinäisiä tai ”vapaita” NP:itä (n. 10 %, esim. Tää ruuanlaitto, tää kyllä joskus vähä rassaa (P); » § 1018), eksistentiaalilauseen NP:itä (8 %), objekteja (n. 5 %) ja muita (n. 7 %).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot