Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijat ajanilmauksissa > § 1249 Erosijat: loppuviikosta, kesäkuulta

§ 1249 Erosijat: loppuviikosta, kesäkuulta

Elatiivi esiintyy ajankohtaa ilmaisemassa varsinkin yhdyssanoissa, joissa toisena osana on sana alku‑, loppu- taikka vuoden- tai vuorokaudenaikaa tarkoittava sana (a). Ablatiivia käytetään kellonaikojen ilmaisemisessa (b).

(a)
Tulen heti aamusta. | Loppuviikosta lumi hupeni jälleen uhkaavasti. (E) | Markku katosi kevättalvesta. (K) | Helmipöllö alkoi puputtaa iltayöstä. (E)
(b)
Kesäaika alkaa taas kolmelta ensi yönä. (L)

Elatiivilla ilmaistaan ajankohdan alkamista tai tilanteen alkurajaa (c). Samassa tehtävässä käytetään ablatiivia etenkin juhlapäivien nimitysten yhteydessä (d). Lisäksi ablatiivi esiintyy puhuttaessa siitä, mistä ajankohdasta jokin on peräisin (e).

(c)
Vapusta alkaa lomakausi. | – Milloin sinä tulit taloon? – Olen ollut täällä vuodesta 1995 (asti ~ alkaen ~ saakka ~ lukien ~ lähtien).
(d)
– – juhannukselta pääsin tavalliselle osastolle – –. (k) | Se [näyttely] on kesän esillä vapulta avatussa Savon Radan museossa Pieksämäellä. (l)
(e)
Tuorein tapaus on viime perjantailta, – –. (l) vrt. *perjantaista | Poliisi toivoo myös havaintoja lauantailta 21. lokakuuta. (l) | Nyt julkistettu kysely on kesäkuulta. (l) | Siitosen Euroopan-mestaruus vuodelta 1974 ja olympiahopea vuodelta 1976 (l)

Huom. Ablatiivimuoto puolilta (~ puolelta) sisältyy määritteenä kiteymään: Joukko kokoontuu puolilta päivin (E). Kun kellonaikaa ilmaisee sanaliitto, ablatiivin ohella mahdollinen sija on nominatiivi: Tulen puoli kuusi; Lähden viisi yli kuusi; Lähden kello kuusi ~ *kuusi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot