Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijojen muuta käyttöä > Essiivi ja translatiivi > § 1259 Translatiivin keskeiset käytöt

§ 1259 Translatiivin keskeiset käytöt

Translatiivi on suuntasija, joka esiintyy tilanmuutos- ja resultatiivimuoteissa (» § 481482) sekä tulosrakenteessa (» § 904; temporaalisesta käytöstä » § 1250). Intransitiivisen lauseen predikatiiviadverbiaalissa se ilmaisee, miksi tai millaiseksi joku tai jokin tulee tai muuttuu (a) ja transitiivisessa lauseessa taas, miksi tai millaiseksi joku tai jokin nimetään, tulkitaan tai tarkoitetaan (b) (» § 978).

(a)
– – mä tulen aika nopeesti sairaaksi. (k) | Hän ei myöskään ole ryhtynyt lausuntoautomaatiksi, – –. (l) | Suostutteko keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi? (l) | Aineelliset vahingot jäivät pieniksi. (L)
(b)
– – häntä sanotaan lähes mahdottomaksi työtoveriksi. (l) | Se ele oli tarkoitettu varoitukseksi, – –. (k) | Tarja Halonen valittiin ensimmäisenä suomalaisena naisena tasavallan presidentiksi. (L) | Kuutti oli ajanut autonsa mäsäksi. (k)

Translatiivilausekkeen sisältävä olla-verbillinen lause esiintyy soveltuvuutta, sopivuutta tai riittävyyttä ilmaisevissa konstruktioissa, joissa toinen keskeinen adverbiaali on elatiivissa. Lisäksi translatiivi ilmaisee luokkaa, tilaa tai ominaisuutta, johon nähden kyseistä entiteettiä suhteutetaan.

 
Soveltuvuus:– – esimerkiksi jakamatonta kunnioitusta nyt nauttivan emeritus arkkipiispan John Vikströmin tullessa virkaan epäiltiin onko hänestä armoitetun puhujan Mikko Juvan seuraajaksi. (L) | Miksi suomalaisista ei ole laulajiksi? (l)
 
Suhteutus:Hyvässä työyhteisössä tuntee olevansa oikein hyvä ihmiseksi, onpa lihava tai laiha. (E) | Kaikki meni oikein hyvin ensikertalaiseksi. (L) | Joukon painavimmaksi autoksi Pajero pysähtyy kohtuullisen hyvin. (l)

Translatiivilauseke esiintyy olla-verbin kanssa sanonnassa jokin on hyväksi ~ pahaksi ~ haitaksi ~ vaaraksi, jolla on adjektiivien tapauksessa elatiivivastine: jokin on hyvästä ~ pahasta (» § 456).

Monet translatiivisijaiset ilmaukset ovat kiteytyneet ilmaisemaan tapaa:

 
Opastusta myös savoksi! [Kiasmassa] (L) | – – en kai minä huvikseni soittele tähän aikaan. (k) | Poika lauleli itsekseen – –. (k) | – – valmiiksiäänitettyjä kasetteja kuuntelee mielikseen. (l) | Terveydeksi!

Translatiivimuotoiseen A-infinitiivilausekkeeseen, etenkin finaalirakenteeseen, sisältyy usein tarkoituksen implikaatio, esim. He palasivat tavatakseen taas vanhat ystävät ja sukulaiset (l); aina intentionaalisuutta ei kuitenkaan ole mukana: Ranska oli ensimmäinen EU-maa, joka siirtyi tuona vuonna kesäaikaan maaliskuussa palatakseen taas talviaikaan syyskuussa (L) (» § 513). A-infinitiivin ja partisiippien translatiivimuodot esiintyvät useissa verbiliitoissa: ottaa onnistuakseen, tulla tehneeksi, saada tehdyksi (» § 453).

Huom. Tavallisimmat translatiivisijaiset sanaesiintymät teksteissä ovat adverbistuneita tai partikkelistuneita sanoja: lisäksi, esimerkiksi, siksi, miksi, aluksi, erikseen, tarpeeksi, toistaiseksi, onneksi (» § 387).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot