Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijojen muuta käyttöä > Essiivi ja translatiivi > § 1260 Essiivi vs. translatiivi: pätevä opettajana ~ opettajaksi

§ 1260 Essiivi vs. translatiivi: pätevä opettajana ~ opettajaksi

Eräiden verbien kanssa voi esiintyä sekä essiivi- että translatiivisijainen adverbiaali, eräiden kanssa essiivi- ja inessiivisijainen adverbiaali. Essiivi ja translatiivi vaihtelevat kokemista ja nimeämistä merkitsevien verbien rektiosijana:

 
Ihmiset kokevat yhteiskunnan levottomaksi, – –. (l) | – – he kokevat sen vieraana omalle elämismaailmalleen. (l) | Omasta maailmastaan Hietala ei oikeastaan pysty nimeämään verkkotiedon ansioksi muuta kuin sen nopeuden. (l) | Omana, käyttämättä jääneenä ansionaan Pulliainen mainitsee yötä päivää jatkuneen työnsä eduskunnassa, – –. (l)

Toisessa kummankin sijan mahdollistavassa ilmaustyypissä X on pätevä opettajana ~ opettajaksi on merkitysero. Essiivilauseke ilmaisee tehtävän, jossa subjektin tarkoite toimii, translatiivilauseke taas tehtävän, johon sopivuutta arvioidaan. Translatiivisijainen lauseke tähdentää siis enemmän tarkoitusta tai asiaintilasta seuraavaa olotilaa ja essiivisijainen ominaisuutta.

 
Tuulikki oli myöskin hakijoista pätevin sekä pappina että teologina. (l) | Hänen mukaansa Väyrynen on ehdottomasti kokenein ja pätevin tasavallan presidentiksi. (l) | [Sitruunamelissa] sopii sitruunan korvikkeena ruokiin. (E) | – – kynteli sopii pippurin ja suolan korvikkeeksi. (E)

Tilaa ilmaiseva essiivisijainen adjektiiviadverbiaali voi olla merkitykseltään lähellä myös inessiivisijaista substantiiviadverbiaalia. Essiivilauseke ilmaisee kuitenkin enemmän sitä, minkälainen subjektin tai objektin tarkoite kyseisessä tilanteessa on, inessiivisijainen puolestaan tilaa, jonka vallassa ollaan. (Tavan adverbista kuten sanoa vihaisesti » § 975.)

 
Opettaja sanoi vihaisena, ettei turhan takia saa juosta. (k) | Ne kaksi siis erosivat vihassa – –. (k) | Sen jälkeen he tulivat yksimielisinä valiokuntaan. (l) | Syvässä yksimielisyydessä Petäjäveden valtuusto hyväksyi maanantai-iltana kunnan liittymisen – – seutulippukokeiluun. (l) | – – he lähtivät hieman ylimielisinä ensimmäiseen osaotteluun. (E) | Ylimielisyydessään useimmat poliitikot myös kuvittelevat, että puoluepolitiikka on politiikan kaikenkattava määritelmä. (E)

Translatiivilausekkeen ja predikatiivin sisältävien ilmausten yhtäläisyyksistä ja eroista tyypeissä Haluan tulla äidiksi ja Minusta tulee äiti » § 904.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot