Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelien yhdistelmät > § 131 Liitepartikkelien järjestys

§ 131 Liitepartikkelien järjestys

Samaan sananmuotoon voi liittyä useampi kuin yksi liitepartikkeli peräkkäin. Liitteet muodostavat näin yhtymiä, joista tavallisimmat ovat ‑kOhAn, ‑kOs, ‑pAhAn ja ‑pAs.

 
Kukakohan sen sanoi? | Meinaakos noi lähteä? | Eipähän tule riitaa. | Olipas äkäinen!

Liitteen ‑kO sijasta voi s- ja hAn-liitteiden edellä esiintyä eräissä tapauksissa liite ‑kA (» § 138), esim. keneksikäs, mitenkähän (~ keneksikös, mitenköhän).

Ensimmäisen jäsenen liitteistä ‑kO, ‑pA ja ‑kA kuuluvat samaan morfotaktiseen asemaan, eivätkä ne yleensä voi esiintyä samassa sanassa. Samalla tavoin toisiaan hylkiviä ovat niiden perään sijoittuvat ‑hAn ja ‑s (samoin ‑kin ja ‑kAAn » § 132). Ensimmäisen jäsenen liitteiden keskinäinen järjestys on siis seuraava:

 
    ‑kO    
        ‑hAn
isäntäsana + ‑pA +  
        ‑s
    ‑kA    

Kuitenkin jos liitteellinen sana on leksikaalistunut, siihen voi liittyä toinen samaan morfotaktiseen asemaan kuuluva liite:

 
josko-pa, miten-

Useita liitteitä sisältäviä kieltoverbin muotoja ovat esim. eipähän, eiköpä(hän), eikäpä ja murteellinen eikähän.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot