Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Nollasubjekti > Nollapersoona yksikön kolmantena persoonana > § 1349 Toimii kuin ihmissubjektillinen lause

§ 1349 Toimii kuin ihmissubjektillinen lause

Nollasubjekti ja muissa lauseasemissa olevat avoimet nollat eroavat toisistaan siinä, että nollasubjekti on osa kieliopillista persoonajärjestelmää: kun nolla on subjektina, verbi on yksikön kolmannessa persoonassa. Muissa tapauksissa ei ole mitään persoonakategorian merkkiä. Nollasubjektilauseen kieliopilliset ominaisuudet – objektin sija, predikatiivin muoto ja refleksiivien viittaussuhteet – määräytyvät kuten yksikön kolmaspersoonaisessa ihmissubjektillisessa lauseessa muutenkin.

Nollasubjektilauseen yksiköllinen totaaliobjekti on genetiivissä (a). Näin on myös lauseessa, jossa persoonataivutteinen verbi kongruoi ilmisubjektin kanssa (» § 934). Predikatiivi taas on yksikön nominatiivissa (b). Myös ilmisubjektillisessa lauseessa tätä sijaa käytetään, kun subjekti on yksiköllinen ja ihmistarkoitteinen (» § 946).

(a)
Tuostahan voi saada vaikka minkälaisen taudin. vrt. Tuostahan sinä voit saada vaikka minkälaisen taudin.
(b)
– – jos on valmis antamaan ystävyydelle paljon, paljon myös saa. (l)

Nollasubjekti voi sitoa refleksiivistä pronominia (c) tai possessiivisuffiksia (d) samoin kuin kolmaspersoonainen ilmisubjektikin (» § 1448).

(c)
Siinä elämänvaiheessa ajattelee lähinnä itseään. | Ei saa antaa höynäyttää itseään. (l) | Mitä ei voi sallia itselleen, sitä ei voi hyväksyä myöskään muille. (k)
(d)
Siinä elämänvaiheessa ajattelee lähinnä perhettään. | Nuorena tyttönä sitä voi pistää nimensä aika outojenkin kontrahtien alle. (k) | Koskaan ei voi olla liian tarkka siitä, mitä suuhunsa pistää. (k)

Numeruksen suhteen nollapersoonan merkitys on sikäli joustava, että siihen sopii joissakin yhteyksissä sellainen monikollisuutta implikoiva ilmaus kuin yhdessä tai keskenään:

(e)
Ihanaa kun saa taas olla yhdessä. vrt. *Ihanaa kun minä saan taas olla yhdessä.

Monikollisuutta implikoiva resiprookkipronomini ei kuitenkaan käy nollasubjektiin viittaavana: *Jos lyö toisiaan, vrt. Jos lyö toista.

Huom. Nollasubjektilause saattaa näyttää samalta kuin subjektiton tilalause: Jos on kylmä… (» § 900). Ero näkyy predikatiivin sijasta, joka on tilalauseessa useimmiten partitiivi: Jos on siistiä, on mukavampi olla; nollapersoonalause on Jos on siisti, on mukavampi olla.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot