Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelin paikka > Liite rinnasteisissa lausekkeissa > § 135 Liitteen paikka

§ 135 Liitteen paikka

Rinnasteisissa lausekkeissa liite on mukana yhdessä tai useammassa rinnastettavassa. Kysymysliite ‑kO sijoittuu tavallisimmin ensimmäiseen rinnastettavaan (a), mutta liitteet ‑hAn, ‑kin ja ‑kAAn viimeiseen (b), samoin kO-liite jos kyseessä on useamman kuin kahden rinnastettavan luettelo (c).

(a)
Kampanjointiako vai vakaumuksellisuutta? (l) | Vain meistä riittävän etäällä olevissa maissako ja meille vieraissa maallisissa ideologioissa kirkon sopii asettua syrjään sysityn ihmisen rinnalle? (l) | Kateusko vai mikä on syynä, että työtämme ei ole osattu arvostaa – –. (l)
(b)
Otto ja Mattihan vierailevat taustalaulajina – – Kauko-poppiksessa – –. (E) | Turhien tutkimusten ja hoitojen karsiminen säästää työtä, aikaa ja rahaakin. (l) | – – miten sitten käyttelee haarukkaa ja veistäkään! (k)
(c)
EU:ta, Alkoa vai viinimarkkinoilla kiristyvää kilpailuako on kiittäminen, kun – –. (l)

Finiittiverbeissä liitteet toistuvat yleensä jokaisessa rinnastettavassa, paitsi jos rinnastettavana on pelkkä kieltoverbi (Erotako vai ei?):

(d)
Lisäksi tutkitaan, vetistyy, tummuuko ja hajoaako peruna keitettäessä. (l) | Nykytaiteen museo – tuleeko vai ei tule? (l) | Erotako vai ei? Etsiä uutta onnea vai tyytyä vanhaan? (l) | Lukekaapa ja vetäkää omat johtopäätöksenne seuraavasta tulosluettelosta miesten 200 metrin vapaauinnissa: – –. (l) | Useimmilla on kesävaatetus, olipa tuuli kuinka raaka tahansa ja satoipa lunta tai ei. (l)

Disjunktiivisessa vaihtoehtokysymyksessä kysymysliite voi toistua myös rinnastuskonjunktiossa vai:

(e)
– – etten nyt tiedä itkisin vaiko nauraisin. (k) | – – miltä aseen kahva mahtoi tuntua kun sitä hypelsi noin: metalliseltako vaiko puiselta. (k) | Ollako vaiko ei olla? (l)

Fokuspartikkeliliite ‑kin tai ‑kAAn voi saada jälkimmäisessä rinnastettavassa asteikkotulkinnan ’jopa’ ~ ’edes’.

(f)
kuten lukuisat ilkikuriset ja aggressiivisetkin lehtijutut (l) ’ilkikuriset ja jopa aggressiiviset lehtijutut’ | Tytöllä ei ollut lahjoja eikä halujakaan. (k) ’ei lahjoja eikä edes haluja’

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot