Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Nollapersoona muissa lauseasemissa > Nolla kokijana ja omistajana > § 1361 Eron sai, jos puoliso oli noita

§ 1361 Eron sai, jos puoliso oli noita

Relationaaliset substantiivit, jotka viittaavat ihmisen erottamattomaan omistukseen, erityisesti ruumiinosiin ja persoonallisuuden osatekijöihin, edellyttävät omistajaa. Ilmipanematon omistaja voi osallistua nollaketjuun:

 
Kyllä 0 tämän syödä voi jos vaan 0:n luonto antaa periks. (k) | Jos kirjastoon on 0:n tehtävä matka, 0:n suhde siihen vaikeutuu ja häiriytyy. (k) | – Avioeroa 0 ei saanut, ja asumuserokin hyväksyttiin vain silloin, jos 0:n puoliso oli kerettiläinen tai noita. Naimisiin 0 ei saanut mennä uudestaan, jos 0:n edellinen puoliso eli. (l)

Sana oma tekee avointulkintaisissa tapauksissa selväksi, että substantiivi on tulkittava kuuluvaksi henkilölle, jota nolla tarkoittaa (» § 1456).

 
0:n Oma suu on aina lähinnä 0:aa. | – – kun 0:n omana tehtävänä oli valvoa että annettuja säännöksiä noudatettiin, kuinka 0 silloin voisi itse vastustaa ylempiensä päätöksiä? (k) | 0:n Oma vene tarjoaa 0:lle monipuolisimmat mahdollisuudet tutustua varsinaiseen saaristoon. (l)

Erottamattoman omistuksen tapauksissa nolla on yleensä ymmärrettävissä habitiiviadverbiaalin pikemmin kuin genetiivimääritteen paikalle:

 
Täällä jäätyy 0:lta ~ minulta korvat.

Huom. Muualla kuin nollaketjussa ei ole selvää, miten pitkälle voi puhua relationaalisen substantiivin avoimesta tulkinnasta. Lauseessa Taulu oli ripustettu niin että katse osui siihen väistämättä (k) NP katse voidaan ymmärtää geneeriseksi; sanan relationaalisuuden ja lauseen ihmisnäkökulman vuoksi tulkinta on myös nollapersoonamainen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot