Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelilliset leksikaalistumat > § 138 Liite -kA täytetavuna pronomineissa

§ 138 Liite -kA täytetavuna pronomineissa

Liiteaines ‑kA toimii täytetavuna pronominien joka, mikä ja kuka niissä taivutusmuodoissa, jotka ilman sitä olisivat yksitavuisia (» § 102).

 
joka : jonka : jotka | mi : min : mit | kuka : ket | vrt. *jo-n : jo-lle, *mi : mi-ssä, *ke-t : ke-(ne)-lle

‑kA on tällöin erottamaton osa sananmuotoa eikä kanna mitään omaa merkitystä. Lisäksi kA-aines voi esiintyä näiden pronominien useampitavuisissa taivutusmuodoissa tai vastaavan pronominivartalon sisältävissä adverbeissa. Tällöin se on yleensä valinnainen:

 
johon(ka) : jolle(ka) : joiden(ka); jonne(ka), joten(ka) | mihin(kä) : mille(kä); minne(kä), miten(kä), milloin(ka) | kenen(kä) : kehen(kä) : kelle(kä) | kuinka ~ murt. kui(n)

Näissäkään tapauksissa kA-aines ei tuo isäntäsanaansa varsinaista merkityslisää, mutta ‑kA:lliset muodot ovat sävyltään puhekielisiä. Näiden pronominien kaksitavuisiin A-loppuisiin muotoihin kA-aines ei voi liittyä lainkaan (*ketäkä, *missäkä) eikä adverbiin kuten (*kutenka).

Kysymyksissä voi mikä- ja kuka-pronominien muodoissa ja vastaavissa adverbeissa esiintyä myös liiteaines ‑kAs: keneksikäs, kenelläkäs, mitenkäs, millo(i)nkas. Tällöin kAs-aines on tehtävältään kOs- tai s-liitteen veroinen: vrt. keneksikös, kenelläkös ~ kenelläs, mites. Myös hAn-liitteen edellä ‑kO ja ‑kA vaihtelevat, esim. mitenkähän (skt) ~ mitenköhän (skt), kenelleköhän ~ kenellekähän.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot