Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1412 Epämääräinen tarkenne henkilönnimen yhteydessä

§ 1412 Epämääräinen tarkenne henkilönnimen yhteydessä

Kun epämääräistä tarkennetta käytetään henkilönnimen yhteydessä, henkilö esitellään yhtenä monista mahdollisista henkilöistä, ei yhtenä monista kyseisen nimisistä (a). Henkilön identiteetti voidaan ymmärtää monin tavoin. Esimerkissä (b) ilmaus eräs rouva perustuu puhujan havaintoon henkilöstä ja sitä seuraava joku Anette Giraoudoux siihen, että vaikka nimi on puhujan tiedossa, hän ilmaisee, ettei osaa täysin identifioida henkilöä sen perusteella. Henkilöiden ja muiden keskeisten tarkoitteiden esittelylle on tyypillistä lisätiedon antaminen esim. relatiivilauseessa (b–c).

(a)
Ku me oltiin yksie (.) Kaisan ja Pepen häissä täs millos se nyt oli syyskuun alussa ni (.) ni sitte sen (.) Pepen tän sulhasen ni (.) vanhoja kavereita on siel on yks (.) Teemu opiskelee arkkitehtuurii – –. (p)
(b)
Täällä on eräs rouva joka kysyy teitä – joku Anette Giraoudoux. (k)
(c)
Kun meillä: on ollu semmonen (.) Arja Jokine joka on ollu täällä meillä täs, (.) tämmösessä oikeakielisyydestä puhumas mä en tiä tunnek sä semmost tyttöö. (p)

Varsinkin erisnimillä mainittavien tarkoitteiden esittelyyn erikoistunut rakennetyyppi koostuu proadjektiivista, substantiivista mahdollisine määritteineen, ku(i)n-sanasta ja nimestä:

(d)
Ja sitte hänellä on sellanen (.) kolleega kun Saara Moilanen Turtola joka suunnillee vuos sitte väitteliki tästä asiasta (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot