Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Tunnistettavuutta ja määräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1414 Aiempaan vetoava se

§ 1414 Aiempaan vetoava se

Mitä selvemmin NP olisi ilman tarkennettakin määräinen, sitä enemmän korostuu se-tarkenteen aiempaan diskurssiin vetoava tehtävä. Esimerkiksi tutut henkilöt mainitaan keskustelussa normaalisti pelkillä erisnimillä, mutta tarkenteen lisääminen ohjaa etsimään sanotun yhteyttä johonkin aiempaan keskusteluun. Nimetty henkilö on voinut juuri edellä tulla puheeksi (a) tai puhuja arvioi hänet kuulijalle uudeksi tuttavuudeksi, jonka maininta edellyttää jonkin aiemman tilanteen huomioon ottamista (b). Tätä keinoa käytetään myös aiemman tilanteen mieleen muistuttamiseen ylipäätään (c).

(a)
L: Ensiol on semmone apupoika Konsta et,
A: Ons se Konsta sama ku viime vuonna?
L: ↑O, (p)
(b)
V: Me mennää huomena (.) tota perkaamaan (.) sen Riihipuron Pekan, maapalstaa.
S: Minne.
V: Tonne Laajasaloon sill on siellä semmonen palsta. (p)
(c)
[Puhuja on työtovereineen keskustellut Raunon kutsumisesta kokoukseen; aiemmat viittaukset Raunoon eivät ole sisältäneet tarkennetta.] Soitanks mä nyt joka tapauksessa sille Raunolle. (P) | Mihinkähä se Jaana nyt on heittäny sem paperi ku mä just eilen kirjotin noist harjotuksist sen lapu. (p)

Sama koskee geneerisiä NP:itä (» § 14071408) ja sellaisia ainutkertaiseen tarkoitteeseen viittaavia ilmauksia kuin aurinko. Se-tarkenne toimii niiden yhteydessä pikemminkin koko lausumaa koskevana vihjeenä aiemmasta kuin tarkoitteen tunnistettavuuden ilmaisimena. Tällainen on geneerinen lause (d), jonka edellä on ollut puhe tietystä vesivahingosta, mutta sen jälkeen yleistetään puhumalla parketeista ja vedestä yleensä.

(d)
Ei se parketti hirveen kauan tota, kestä sitä vettä. (P; Laury 1997: 257)

Myös tarkoitteeltaan tunnistettavan genetiivimääritteen yhteyteensä ankkuroimat NP:t ovat tunnistettavia, mutta niissäkin se-tarkennetta käytetään osoittamaan yhteyttä aiempaan (e).

(e)
Ja etiketti menee tässä ruokottomuudessa niin pitkälle, että naiset saavat tulla ruokapöytään, vaikka niillä olisikin päässä kuollut naali. Ties mitä tauteja voi tarttua siitä sen naalista täysin syyttömien pöytätovereiden ruumiisiin. (k) | Siks pisti ihmettelemään, kun Ilulta kuulu jotain musan jytkettä melkeen busapysäkille saakka ja yläkerrassa oli valo kaikissa ikkunoissa, vaikka se sen faija istu aina pimeissä ja verhot alhaalla. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot