Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Tunnistettavuutta ja määräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1416 Tämä ja tuo uudelleenmaininnoissa

§ 1416 Tämä ja tuo uudelleenmaininnoissa

Tarkenteen tämä tai tuo sisältävä NP on usein tarkoitteeltaan tunnistettava: joko tilanteessa osoitettavissa (» § 14231425) tai mainittu edellä (vrt. myös » § 1430). Etenkin se ja tä(m)ä esiintyvät useissa varsin samanlaisissa yhteyksissä, eikä tarkenteen valinnan ehtoja täysin tunneta. Esimerkissä (a) toinen periaatteessa samanarvoisista tarkoitteista mainitaan tää- ja toinen se-tarkennetta käyttäen, ja esimerkissä (b) haastateltava poimii haastattelijan tarjoamat aiheet tää-tarkennetta käyttäen tilanteessa, jossa myös se olisi periaatteessa mahdollinen.

(a)
S: Oliks ne [Lapin-matkalla tavatut miehet] ruotsalaisia.
V: No se oli niinku u uhh (.) Norjan ruotsalainen oli tää toinen ukko ja se toinen oli ihan semmonen u .hhh (.) aito ruotsalainen, (p)
(b)
AT: Kirjoitit Parviaisesta Kuhmolaisen liikkeenharjoittajan ja kommunistin poika – – ja että Mikkonen rakennutti järeän lankkuaidan talonsa ympärille – – [oletko tarkistanut tietojen paikkansapitävyyden?]
MH: ei (.) kyllä: esimes tää Parviainen ni se löyty meidän leikearkistosta ni meil on (.) Helsingin Sanomissa ni (.) aika hyvin tehty tää leikearkisto ja (.) tää tieto löyty sieltä tää- (.) Kuhmolaisen (.) kommunistim poika, – –. (tv)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot