Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja > § 1427 Alan käsitteitä tutkimuksessa

§ 1427 Alan käsitteitä tutkimuksessa

Taustoittava pykälä

Kielitieteellisessä ja varsinkin semioottisessa kirjallisuudessa käytetään mm. deiktis-anaforisista keinoista kattavaa nimitystä indeksaalinen, joka perustuu Peircen esittämään merkkien kolmijakoon symboleihin, indekseihin ja ikoneihin. Tähän kolmijakoon soveltuu ajatus, että puheessa ovat indeksaalisia monet muutkin merkit kuin deiktiset pronominit. Esimerkiksi dialogipartikkelit joo tai niin (» § 1044) sekä monet muutkin tekstin tulkintaa ohjailevat partikkelit ovat käsitettävissä indeksaalisiksi ilmauksiksi, koska ne välittävät tietoa sellaisista kontekstipiirteistä kuin puhujan asenteista, reaktioista ja tuntemuksista.

Deiksis on tässä kieliopissa käsitetty kapea-alaisemmin kuin indeksaalisuus. Sillä tarkoitetaan kielellisiä viittauskeinoja, jotka ovat verrattavissa sellaisiin eleisiin kuin sormella tai päällä osoittamiseen ja katseen kohdistamiseen. Deiksis voidaan ymmärtää myös laajemmin indeksaalisuutena (esim. Larjavaara 1990: 41).

Ilmausta, jolla puheenalainen tarkoite on ensi kertaa nostettu tekstissä esiin, on vanhastaan sanottu anaforisen elementin korrelaatiksi (vrt. myös » § 1405). Tarkasti erotettavan kielellisen korrelaatin esiintyminen tekstissä ei kuitenkaan ole ilmauksen anaforisen käytön välttämätön ehto (» § 14381439). Pikemminkin on ajateltava niin, että pronominin esiintymä saa vastaanottajassa liikkeelle hakuprosessin: mahdollisen tarkoitteen oletetaan olevan tavalla tai toisella tunnistettavissa tai pääteltävissä kontekstin perusteella. Konteksti, jonka nojalla päätelmä tehdään, on pronominin tulkintapohja (» § 1439). Liian ahtaan muodollisesti käsitetyn korrelaatin kritiikistä ks. esim. Cornish 1999.

Tässä käytettyä käsiteparia deiktinen vs. anaforinen vastaa mm. Hallidayn ja Hasanin (1976) sekä Larjavaaran (1990) käyttämä termipari eksoforinen ’tilannesiteinen’ – endoforinen ’diskurssisiteinen’.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot