Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora > § 1428 Prototyyppinen anafora: korrelaatti, sitten pronomini

§ 1428 Prototyyppinen anafora: korrelaatti, sitten pronomini

Prototyyppistä anaforaa edustaa tapaus, jossa 3. persoonan pronominilla viitataan samaan tarkoitteeseen kuin jollakin edellisessä lauseessa esiintyvällä leksikaalisella substantiivilausekkeella:

(a)
Äiti ja isä eivät tunteneet Saaraa. Heille hän oli vieras ihminen. (k) | Lapsena Wright leikki maineikkailla pedagogisilla leluilla, Fröbelin palikoilla, ja tämä jätti häneen jälkensä. (l) | No sen jos Harjunpää selvittää, niin se tulee saamaan kunniaa vähän korkeammaltakin taholta. (k)

Ensimaininta voi olla samassakin lauseessa, mutta se on silloin aina muu kuin subjekti, esim. objekti tai adverbiaali (b). Toiseksi korrelaatti voi olla saman lauseen toisen jäsenen määritteenä, siis myös subjektin määritteenä, vaikkakaan ei itse subjektina (c) (subjektin sitomasta refleksiivisestä anaforasta » § 14451450). Rinnasteisissa lausekkeissa pronominin korrelaattina voi olla rinnastuksen edellinen jäsen (d) (kuitenkin » § 1295).

(b)
Laulaja kiitti [katsojia] [heidän tuestaan]. | Puhakan mukaan neljä henkilöä on ilmoittanut hänelle kiinnostuksensa tehtävään. (l)
(c)
[Gallen-Kallelan Afrikan-matka] vaikutti hänen taiteeseensa. (l) | Vaarana on, että [työntekijän arvo] mitataan vain [hänen tiedontuottamiskykynsä mukaan]. (L) | [Kohu Amerikan psykosta] alkoi jo ennen sen ilmestymistä. (l)
(d)
Andylla on nähtävästi tarkat käsitykset [naisista ja heidän kunnollisuudestaan]. (k) | Teos kuvaa [kirjailijan ja hänen ystäviensä] päämäärätöntä vaeltelua Yhdysvaltain halki. (l)

Toisaalta pronominin tarkoite voi selvitä vasta siitä lauseesta, joka seuraa pronominia. Näin on etenkin silloin kun pronomini sijaitsee metatekstuaalisissa, parenteettisissa kommenteissa:

(e)
Näil on kuulemma valtavan hieno niinku [ei se mikään mökki o] vaan se on semmonen hirsitupa oikeen. (p; Tiainen-Duvallon 2002) | vrt. Näil on kuulemma valtavan hieno oikeen semmonen hirsitupa. | Mä ajattelin tehdä tietokoneella tämmösen aa nelosen, [se oli kai Naavan Sakarin idea] mikä toimis lippuna ja ohjelmana saman tien mikä taitetaan näin. (p; Tiainen-Duvallon 2002)

Pronominia hän käytetään puhutussa kielessä usein vain silloin, kun referoidaan jonkun toisen ihmisen ajatuksia tai puheita. Tällöin sillä viitataan johtolauseen kommunikointiverbin subjektiin:

(f)
Mitä sinä temppuilet, mitä sinä naurat, se sanoi ja lisäsi että häntä ei naurattanut ollenkaan. (k) | Se lähetti mulle joskus joulukuussa kortin jossa se kirjotti että hän tulee Suomeen ehkä jo loppukeväästä. (p)

Tällainen hän-pronomini on logoforinen. Sen funktiona on tekstinsisäinen viittaaminen. (Termistä logoforinen tarkemmin » § 1469.)

Huom. Kun pronomini viittaa johonkin tekstissä edellä esiintyneeseen kielelliseen ilmaukseen, kyseessä on tekstuaalinen deiksis. Tällöin pronominin tarkoitteena on kielellinen ilmaus, johon se (tai sellaisen sisältävä lauseke) viittaa; pronominilla viitataan siis kielenainekseen oliona. Esimerkiksi sadun lopetusformulassa sen pituinen se pronominit viittaavat kerrottuun satuun tekstinä. Tekstuaalisessa deiksiksessä esim. pronomini tässä viittaa lauseeseen, johon se sisältyy: Tässä lauseessa on viisi sanaa. Viittaus voidaan tehdä sekä samassa lauseessa että yli lauserajan:

 
Teen myös parodioita, kuten Dementia Senilis. Tätä luultiin kreikkalaiseksi tytön nimeksi. (l) | Opettaja puhui koko ajan flanööristä, mutta minä en käsittänyt miksi se pitää ääntää niin kummallisesti. (A)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot