Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen > Sulaumat fonologisina sanoina > § 143 Konjunktion ja kieltosanan sulauma lauseen alussa

§ 143 Konjunktion ja kieltosanan sulauma lauseen alussa

Neljäs osoitus sulauman sanamaisuudesta on konjunktioon sulautuneen kieltoverbin neutraali lauseenalkuinen asema: se esiintyy sulauman osana lauseen alussa silloinkin kun ei itsenäisenä esiintyisi heti konjunktion jäljessä (a). Tämä osoittaa, että partikkelin ja kieltoverbin sulaumat ovat kiteytyneitä kokonaisuuksia, joiden sijaintia lauseessa säätelevät eri ehdot kuin niitä osia, joista ne koostuvat.

(a)
Mikä vahinko ettei se ole syntiä. (l) vrt. Mikä vahinko että se ei ole syntiä. ~ ?Mikä vahinko että ei se ole syntiä.

Jos lause alkaa itsenäisellä sulautumattomalla konjunktiolla ja kieltoverbi silti edeltää lauseen nominatiivisubjektia, lause saa kieltoalkuisuuden erikoismerkityksiä (b) (» § 1387). Kieltoalkuisuus sinänsä ei ole tunnusmerkkistä, mutta subjektinetinen kieltoverbi on .

(b)
Tänä vuonna ei rannan pohjoisosaa ole kuitenkaan siivottu, vaikka ei se mikään iso työ olisi. (l) vrt. – – vaikkei se mikään iso työ olisi ~ vaikka se ei mikään iso työ olisi.

Myös ehkä-partikkelin kieltoverbillinen variantti sijaitsee lauseen alussa:

(c)
Ehkei se tullut. vrt. Se ei ehkä tullut. ~ *Se ehkei tullut. | – – tulee mieleen, että ehkei Pena sittenkään kuollut ihan vain vanhuuttaan – –. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot