Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Anaforan merkityssuhteita > Lausekkeiden semanttinen yhteensopivuus > § 1435 Olavi ja hänen äitinsä – he; tutkimusryhmä – se, he

§ 1435 Olavi ja hänen äitinsä – he; tutkimusryhmä – se, he

Anaforisista pronomineista ilmenee samoja tarkoitteen ominaisuuksia kuin leksikaalisesta substantiivilausekkeestakin: inhimillisyys ja lukumäärä. Kun puheena on ihminen, yleiskielessä sekä eräissä murteissa on anaforisena pronominina hän ~ he, muunlaisiin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ~ ne (» § 716). Anaforisella pronominilla voidaan myös ilmaista puheena olevien tarkoitteiden lukua. Tulkintapohjana (» § 1427) ei kuitenkaan tarvitse olla yksittäinen monikollinen substantiivilauseke, vaan esim. kertomuksessa on voitu muillakin tavoin esitellä useita toimijoita (a).

(a)
Olavi Harjula ja hänen äitinsä ovat niitä onnekkaita jotka eivät hukkuneet vuosisadan rajumyrskyssä, mutta eivät he iloitse ja juhli, sillä heitä painaa eloonjääneitten yhteinen syvä syyllisyys. (k) | Kallio tutki autoja ja mietti Tamurin kanssa kuinka ne saisi kiinnitetyiksi avoponttoonin päälle. He ottivat autosta mittoja. (k) | Sälli oli matkan aikana kihlannut vieressään istuneen neitosen ja pyysi puukkotehtailijaa julistamaan heidät mieheksi ja vaimoksi. (k)

Muodon ja merkityksen ristiriita aiheuttaa varsinkin ihmistarkoitteisten kollektiivisanojen (» § 557) yhteydessä anaforisen pronominin vaihtelua. Muodon perusteella valikoitunut pronomini on yksikössä, kun sen kanssa samaviitteinen lauseke on yksikkömuotoinen kollektiivisana kuten joukko, kansa, ryhmä (b). Tällöin korostuu tarkoitteen kollektiivisuus. Jos luvun valinnassa painottuu kollektiivisanan esittämän tarkoitteen koostuminen yksilöistä, on anaforinen persoonapronomini monikollinen (c). Luvun valinta perustuu tällöin tarkoitteen useuteen eikä ensimaininnan kieliopilliseen lukuun.

(b)
Ryhmä toteaa, että osa budjettisäästöistä vie suoraan työpaikkoja. Erityisen vaarallisina se pitää kuntien valtionapujen leikkauksia. (l)
(c)
Nuoriso riehuu ja liehuu Helsingin Hietsussa, vaikka heidän pitäisi näyttäytyä Savonlinnan oopperajuhlilla – –. (l) | Suurin osa työvoimaa on naapurista, ja jatkamme heidän palkkaamistaan ammattitaitoa vaativaan työhön. (R) | Poliisi toimi Lahdessa erittäin harkitusti ja ammattitaitoisesti. Käsittääkseni heidän toiminnastaan ei löydy arvosteltavaa, Isohookana-Asunmaa huomauttaa. (l) | K: Minkä takia kansa murehti ja itki. V: He tulivat synnintuntoon. (P; E. Lehtinen 2002)

Tekstissä voidaan samaan tarkoitteeseen viitata sekä monikollisella substantiivilausekkeella että kollektiivisanan sisältävällä lausekkeella (d). Yksikkömuotoisella ryhmäsanalla voi olla monikkomuotoinen, ryhmän jäsenet ilmaiseva täydennys, jolloin on luontevaa käyttää jatkossa monikollista pronominia (e). Toiminta, josta lauseessa on puhe, voi myös osaltaan vaikuttaa pronominin luvun valintaan: esimerkiksi henkiset toiminnot ovat viime kädessä yksilöiden suorittamia (f).

(d)
Coloradon yliopiston säätieteilijät veikkaavat tämänvuotisesta hurrikaanikaudesta pahinta 20 vuoteen. Ryhmä on paikallistanut Atlantilla ja Meksikonlahdella kahdeksan kehittyvää hirmumyrskyä, – –. Lisäksi he ovat löytäneet neljä lievempää trooppista myrskyä, – –. (l)
(e)
Joukko ihmisiä kyykistelee Tampereen rautatieaseman edessä. Kaukaa katsoen he näyttävät rukoukseen virittyneiltä muslimeilta. (l) ~ *se näyttää muslimeilta.
(f)
Eurooppalaista identiteettiä rakentavalla sivistyneistöllämme oli kuitenkin edessään suuri haaste. Kyetäkseen määrittelemään itsensä eurooppalaisiksi heidän oli nimittäin pystyttävä vastaamaan kysymykseen, ketkä – – eivät ole eurooppalaisia – –. (A)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot