Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Anaforan merkityssuhteita > Tarkoitteen pääteltävyys eli assosiatiivinen anafora > § 1438 Ei korrelaattia, tarkoite riittävän hyvin pääteltävissä

§ 1438 Ei korrelaattia, tarkoite riittävän hyvin pääteltävissä

Anaforista pro-sanaa käytetään keskustelussa myös joko yksin tai artikkelinomaisena tarkenteena viittaamassa konkreettisiin olioihin ilman että tarkoitetta olisi ilmaistu edeltävässä puheessa. Anaforisella sanalla ei silloin ole korrelaatiksi todettavaa ensimainintaa, vaan tarkoite on pääteltävissä kontekstista. Tätä ilmiötä kutsutaan assosiatiiviseksi anaforaksi. Seuraavissa esimerkeissä proadverbin sieltä tulkitaan merkitsevän ’sieltä, minne yritän soittaa’; pronomini he viittaa laboratoriossa työskenteleviin ihmisiin:

 
Veivaan kovasti puhelinnumeroa. Kerta toisensa jälkeen sieltä vastaa väärä ihminen. (k) | [Lääkäri:] Tosiaan sanotte siellä laboratooriossa vaan nimenne ni he tietää sitte mitä ottaa ja, (.) siitä tulee sitte kotio siitä. (P)

Pro-sanan tarkoite on siis tavalla tai toisella keskustelun osapuolille tai tekstin lukijoille ilmeinen meneillään olevan toiminnan tai puheenaiheen perusteella, yleisemmällä tasolla esim. kieliyhteisössä käsillä olevan puheenaiheen aktivoimana. Jokin edeltävän tekstin ilmaus aktivoi kehyksen, jonka avulla päättely on mahdollinen.

Seuraava katkelma havainnollistaa tarkenteellisen NP:n vastaavaa käyttöä (määräisestä tarkenteesta » § 1413). Puheenaiheena on toisen keskustelijan M:n tekemä kenkien tilaus. Puhuja M:n vastausvuorossa (rivi 5) esiintyvä pronominitarkenteinen substantiivilauseke se eukko viittaa kenkäkaupan myyjään, jota ei edeltävässä keskustelussa ole mainittu. Lausekkeen tarkoite on kuitenkin tunnistettavissa, koska myyjä kuuluu puheenaiheen esille nostamaan kehykseen ja on sitä kautta keskustelijoiden yhteistä tietoa.

 
1M: Joo. Jos mä ehdin sielt gradukokeesta.
2K: Ai niin sul on se, Os-  [tilasitko kengät.
3 M:   [Mm,
4 (0.6)
5M: No tilasin ja sit se eukko halus tota etukäteis
6 mikä se nyt etukäteismaksua.
7K: Ai jaa. (p)

Vaikka tarkoite olisikin ollut edeltävästä puheesta pääteltävissä, puhuja voi vielä varmistaa sen tunnistamista luonnehtimalla pronominilla aloittamaansa viittausta leksikaalisella substantiivilausekkeella, niin että muodostuu lohkeama eteenpäin (» § 10641067). Seuraava katkelma on keskeltä keskustelua. Aiheena on puhuja A:n kioskissa tapahtunut ryöstö, joka kuuluu keskustelijoiden yhteiseen tietoon ja on sellaiseksi merkitty tarkenteella se. Lauseke se kundi esittää ryöstön suorittajan riittävästi tunnistettavana; ryöstö edellyttää ryöstäjää.

 
K: Mitä (.) rahoja sä hait.
A: No mä hain sillon ku se ryöstö oli niin tota (.) vaik se saatii se kundi kiinni nii ne, sillähä oli kuus ja puolsataa rahaa siellä taskussa? (p)

Huom. NP:n jäljessä oleva se (Minä se vain säilyn ykkösenä) on partikkelistunut eikä ole anaforinen. Esimerkiksi lauseenalkuisen kysyvän aineksen jäljessä esiintyvää se-sanaa voi seurata mikä tahansa pronomini, myös tämä tai tuo: Minä ihmettelin että mitäs se tämä nyt oikein on (P) (» § 1715; vrt. Rapola 1954: 6). Kun pronomini esiintyy lohkeamarakenteissa, jolloin pronominilla viitataan samaan tarkoitteeseen kuin samassa lausumassa olevalla leksikaalisella substantiivilausekkeella, ”lohkeaman” osat muodostavat viittauksen yhdessä: Se on sitten raskasta tämä kaamosaika (» § 1064, 1018) (ks. Etelämäki 2006).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot