Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset > Korrelaatin lauseasema > § 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen

§ 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen

Subjekti on lauseen keskeisin nominaalinen jäsen ja siten refleksiiviaineksen ensisijainen korrelaatti. Erikoislausetyyppien teemapaikalle sijoittuvat jäsenet käyttäytyvät refleksiivisyyden suhteen samoin kuin perussubjekti:

 
Perussubjekti: mä kuunteli iham mielelläni ku se kertoili niitä juttujaa että mitä kaikkee sitä on sit ollukki et. (P) | ne kyllä eli sitte, loppuelämänsä ihan kuitenki sopusasti – –. (P)
 
Nesessiivilauseen genetiivisubjekti: Miehen pitää tehdä velvollisuutensa. | Vastoin tapojani minun on nyt pakko päivätä muistikirjani. (k)
 
Omistuslauseen habitiivinen NP: Onneksi sinun gerbiiliressukoillasi oli sentään toinen toisensa turvanaan. (l) | En usko, että Koivulla on ongelmia pienen kokonsa takia. (l) | Lapsille jäi nimikkomessuillaan lähinnä kuokkavieraan osa. (l)
 
Tuloslauseen elatiivi-NP: Hannu Salamasta tuli kuitenkin väkevän alkutuotantonsa takia tamperelais- ja erityisesti pispalaiskirjailija. (l)
 
Kokijan genetiivi-NP: Miehen kävi sääliksi vaimoaan.
 
Tunnekausatiivilauseen kokijaobjekti: Voutilaista harmittaa ja säälittää kahden entisen seuransa, Kuusysin ja KuPS:n nykyinen alennustila. (l) | Sen sijaan uskon Koivistoa jälkeenpäin harmittaneen oma jahkailunsa – –. (l)

Tunnekausatiivilause on ainoa tapaus, jossa refleksiivielementti voi olla subjektissa ja korrelaatti objektina. Myös anaforista pronominia tosin esiintyy: Kuluttajaa kiinnostaa hänen oma työtilanteensa ja oma palkkanauhansa (L). Jälkimmäisessä tapauksessa objekti toimii kuten tavallisessa transitiivilauseessa.

Eksistentiaalilauseessa on yleensä teemana elotontarkoitteinen paikanilmaus, joka ei toimi refleksiiviaineksen korrelaattina (a) (» § 1450). Korrelaattina voi sen sijaan toimia eksistentiaalisubjekti.

(a)
Pienillä pöydillä oli keskeneräisiä pelejä puisilla ja kivisillä laudoillaan. (k) | Joka aamu navetalle tulee lähiympäristön ihmisiä kannut kädessään. (l)

Refleksiiviaines voi saada tulkintansa myös ilmipanemattomasta subjektista. Tämä voi edustaa puheaktipersoonaa (b), nolla-anaforaa (c) tai nollapersoonaa (d).

(b)
Tuijotin varpaisiini. | Katso eteesi! | Älkää kiusatko itseänne ~ toisianne.
(c)
Mitä se teki? – Levitteli vain käsiään. | Hän hymyili, katsoi tien pintaa, valitsi huolellisesti paikan, johon jalkansa laski. (k)
(d)
Koskaan ei voi olla liian tarkka siitä, mitä suuhunsa pistää. (k) | Nyt on aika hemmotella itseään.

Komitatiivissa olevassa substantiivissa on pakollinen refleksiivinen possessiivisuffiksi. Kun komitatiivilauseke on korrelaatista erillään, korrelaatti on yleensä subjekti (e). Kun korrelaatti ja komitatiivi muodostavat kokonaisuuden, se ja possessiivisuffiksi ovat samassa NP:ssä (f) (» § 1264).

(e)
Pocahontas-nukke on ihana pitkine mustine hiuksineen. (l)
(f)
Se on kertomus vapaasta kanasta, [elävästä, hienosta yksilöstä omine tarpeineen]. (l) | DNA:n geeni on se kemiallinen olio, joka oman jatkuvuutensa takaamiseksi on kehittänyt [ihmisen kaikkine elimineen]. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot