Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Sanan hahmo > Deskriptiiviset sanat > § 154 Deskriptiivisten sanojen rakenteesta

§ 154 Deskriptiivisten sanojen rakenteesta

Deskriptiivisiä ovat onomatopoieettiset ja muut äänteellisesti motivoidut sanat. Ne ovat luonteeltaan ekspressiivisiä ja välittävät puhujan tai kirjoittajan tunteita, tuntemuksia tai vaikutelmia. Deskriptiivisen sanan merkityksen kuvaaminen sanallisen parafraasin muodossa ei aina ole osuvaa tai helppoa.

Deskriptiiviset sanat ovat luonteeltaan affektisia (» § 1707–). Niiden äänneasu ja fonotaksi voi poiketa yleisperiaatteista; niissä mm. esiintyy etisiä sointuvokaaleja enemmän kuin sanastossa yleensä. Deskriptiivisiä sanoja muodostetaan tyypillisesti muotteihin, jotka (varsinkin verbeissä) edustavat jotain johdostyyppiä. Deskriptiivisessä sanassa muotin sisältämä suffiksiaines (johdin) ei yleensä liity lekseemikantaan, vaan deskriptiiviseen sanavartaloainekseen, joka ei sillään edusta mitään lekseemiä.

Deskriptiivisiä verbejä on monissa johdosmuoteissa (» § 309): ise-verbit ovat aina deskriptiivisiä (kohista, vilistä), AhtA-verbitkin enimmäkseen (lehahtaa, räsähtää); suuria deskriptiiviverbien ryhmiä on myös CtA-vartaloisissa (löntystää, supattaa) ja näiden ja AhtA-verbien le-edelleenjohdoksissa (kilistellä, murahdella). Saman deskriptiivisen vartaloaineksen sisältävät verbit muodostavat sarjoja, esim. surahtaa – surista – surrata, läimähtää – läimäistä – läimäyttää – läimiä. Sarjojen sanat voidaan lukea vartalonloppunsa edustaman morfologisen johdostyypin jäseniksi (» § 163); niiden merkityskin on yleensä kyseisen tyypin mukainen. Nomineissa deskriptiivisiä sanoja on etenkin affektisissa johdostyypeissä (» § 206–), mutta deskriptiivisiin nomineihin kuuluu yhtä lailla johtamattomia sanoja, esim. mössö, pölhö.

Raja deskriptiivisen ja ei-deskriptiivisen sanaston kesken ei ole mitenkään selvä; epävarmemmin deskriptiivisiä sanoja ovat esim. verbit lipua, torua, kellistää, mullistaa, patistaa, pinnistää, nakertaa. Varhempaa deskriptiivisanastoa on voinut neutraalistua aivan vakiintuneeksi sanastoksi, esim. hymy, kapina.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot