Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kielto ja kielteiset ilmaukset > Kiellon vaikutusala > Kiellon fokus > § 1618 Mitä kiellon fokus tarkoittaa?

§ 1618 Mitä kiellon fokus tarkoittaa?

Kiellon fokus on kiellon vaikutusalassa oleva kontrastiivisesti erottuva jakso, jonka suhteen lause ei pidä paikkaansa; muu lause tulkitaan yleensä taustatiedoksi (» § 839). Kiellon fokus voi ilmetä kontekstista mm. siten, että esitetään kielletylle korvaava elementti (”ei x vaan y”); kontrastia voi ilmaista tunnusmerkkisellä sanajärjestyksellä tai puheessa painotuksella. Seuraavissa lauseissa kiellon vaikutusala on merkitty kursivoinnilla ja siihen sisältyvä kiellon fokus lihavoinnilla.

(a)
Sisko ei tehnyt läksyjä. [vaan ihan muita juttuja]
Ei sisko läksyjä tehnyt.  
(b)
Ei hän ei ota punaista omenaa. [vaan vihreän]
(c)
Hän ei syönyt omenaa. [vaan lähti lenkille]
(d)
Sisko ei syönyt omenaa. [vaan veli]
Omenaa ei syönyt sisko.  
Ei sisko omenaa syönyt.  
(e)
Kafka-innostus ei selitä Kafkan romaanien yhteislaitoksen menekkiä vaan kirjan halpa hinta. (L) | Itse asiassa Jumalalla ei ole pipo tiukalla, vaan meillä. (l)

Esimerkiksi ryhmän (a) tapauksissa kiellon vaikutusalassa on verbi ja sen objekti ja fokuksena objekti. Ryhmän (d) esimerkeissä kiellon vaikutusalassa on koko lause (’ei: [sisko söi omenan]’) ja fokuksena subjekti. Fokus paljastuu näissä siis sanajärjestyksen tai korvaavan elementin lisäyksen avulla. Puheessa fokusta voidaan osoittaa myös painotuksella:

(f)
S: onks sul nyt ahistuskohtaus
V: ei kun nukutuskohtaus. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot