Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Yleistä > Interrogatiivisten rakenteiden tyypit > § 1680 Erilaisia minimivastauksia

§ 1680 Erilaisia minimivastauksia

Kysymyslauseen merkitykseen kuuluu proposition avoimuus: vaihtoehtokysymyksessä avoinna on proposition paikkansapitävyys, hakukysymyksessä interrogatiivipronominin osoittama kohta. Kumpaankin kysymystyyppiin kuuluu erilaiset minimivastaukset (» asetelma 193). Minimivastaukset ovat mahdollisia vastauksia, mutta aidot vastaukset ovat käytännössä useimmiten monimuotoisempia (tarkemmin » § 12021203, 1685, 1691).

Asetelma 193: Kysymyslauseiden tyypit ja niiden minimivastaukset
  Kysymyslause Minimivastaus
Hakukysymys Missä Villen lakki on? Eteisessä.
  Minkälainen kokous teillä oli? Ihan tavallinen.
Vaihtoehtokysymys Onko äiti kotona? On ~ ei ~ joo ~ kyllä.
  Tänäänkö se tulee? Tänään ~ niin ~ joo.
Disjunktiivinen Tuleeko se tänään vai huomenna? Tänään.

Hakukysymyksen minimivastaus on samaa kategoriaa edustava lauseke kuin avointa kohtaa osoittava interrogatiivipronomini. Vastaus yksinkertaiseen vaihtoehtokysymykseen on kysymysliitteellisen elementin toisto ilman liitettä tai jokin dialogipartikkeleista niin, ei, joo tai kyllä (tarkemmin » § 1689). Disjunktiivisen vaihtoehtokysymyksen minimivastaus on jommankumman kysymyksessä rinnastetun jäsenen toisto.

Kysymykseen liittyy normaalisti oletus, että siihen on olemassa vastaus: että aukkoon on löydettävissä täydentäjä tai että tarjottu propositio on mahdollinen. Retoristen kysymysten (» § 17051706) teho perustuu siihen, että tämä presuppositio hylätään. Esimerkiksi retorinen kysymys Olenko minä joku rahasampo? kieltää presupposition ’minä olen rahasampo’, kysymys Kukapa ei haluaisi lisää rahaa? puolestaan sen, että joku ei haluaisi lisää rahaa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot