Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset > Joko ja vieläkö > § 1693 -kO-liitteellisten partikkelien kysymyskäytöstä

§ 1693 -kO-liitteellisten partikkelien kysymyskäytöstä

Temporaalisilla partikkeleilla joko ja vieläkö alkavat lauseet ovat fokusoidun lausekekysymyksen muotoisia, mutta niitä käytetään verbikysymyksen tapaan. Partikkeli ei ole fokusoitu, eikä lause myöskään välttämättä toimi päätelmänä kuten fokusoimaton lausekekysymys. Vastaukseksi käy yhtä hyvin verbin (a) kuin partikkelin (b) toisto. Tämä partikkelien jo ja vielä ominaisuus perustuu siihen, että ne saavat vaikutusalaansa koko proposition. Ne merkitsevät, että ilmaistua asiaintilaa tarkastellaan suhteessa sen odotuksenmukaiseen kulkuun. (Sanojen kerrankos, harvoinkos aloittamista retorisista kysymyksistä » § 1705.)

(a)
V: Jokos teän kästyökerho o alakanu.
S: Oon, ei se oo kerho vaan koulu, (p)
(b)
Asiakkaat joskus kyselevät, että vieläkö ensi keväänä jatkat. No vielä, jos hengissä ollaan, kuuluu Martan ehdoton vastaus. (l)

Tällainen joko- tai vieläkö-kysymys vastaa verbikysymystä, jossa partikkeli sijaitsee etäämpänä lauseessa (c). Myöntöhakuiset temporaaliset fokuspartikkelit jo ja vielä vaikuttavat siten, että joko- ja vieläkö-kysymykset ovat myönteisiä; kielteisellä verbikysymyksellä ei ole tällaista vaihtoehtoa (d). Muita kO-liitteen saavia temporaalisia partikkeleita ovat yhä ja taas. Nämä luovat kuitenkin helpommin fokusoinnin vaikutelman kuin jo ja vielä (e).

(c)
Nukkuukos rouva jo? (k) ~ Jokos rouva nukkuu? | Pystyykö Bosniaan antamaan vielä avustusta? (l) ~ Vieläkö Bosniaan pystyy antamaan avustusta?
(d)
Etkö sinä jo tule? ~ *Joko sinä et tule? | Etkö sinä ole vielä valmis? ~ *Vieläkö sinä et ole valmis?
(e)
Mutta siitä on jo vuosia – yhäkö sinä suret häntä? (k) | ”Taasko ne naukuu lisää päivärahoja. Justhan me niiden liksoja nostettiin”, herrat nauravat partaansa – –. (l)

Huom. Ilmaukset, joissa kO-liite liittyy partikkeliin, ovat useimmiten kiteytyneet omiin tehtäviinsä, kuten vastaanoton ilmaukset niinkö, ihanko totta ja konjunktiot vaiko, josko, etteikö (» § 813). Muuten ‑kO ei yleensä liity sanoihin, jotka eivät ole itsenäisesti fokusoitavissa, esim. modaalisiin ja fokuspartikkeleihin (*ehkäkö, *jopako, *suinkaanko) tai muihin konjunktioihin (*jako, *muttako).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot