Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Eksklamatiiviset lausumat > Väitelauseet ja affektisuus > Partikkelit affektisen konstruktion osana > § 1718 Johan nyt on, se nyt vielä, siellä vasta kamalaa oli

§ 1718 Johan nyt on, se nyt vielä, siellä vasta kamalaa oli

Temporaalisena fokuspartikkelina jo merkitsee ’odotettua aiemmin’ (» § 850). Väitelauseen muotoisen lausuman alussa esiintyvän jo(han)‑partikkelin temporaalinen merkitys on heikentynyt: partikkeli tekee ilmauksesta päivittelevän. Usein näissä lausumissa on muitakin affektisia piirteitä kuten fraasiutumia, partikkeleita sekä verbin liittomuodon sijainti: apuverbi on lausuman alussa ja pääverbi lopussa. Lausuma voi olla toisteinen, jolloin sen pääasiallinen tehtävä on puhujan asennoitumisen ilmaiseminen:

 
Jo on aikoihin eletty. vrt. *On eletty jo aikoihin. | Jo on kehitys kehittynyt. (k) vrt. Kehitys on jo kehittynyt.
 
Jo on jää sileää ja puhasta. (k) | – Jo on mies muuttuna kolomeenkymmeneen vuoteen! sanoin olevinaan naureksien. (k) | Johan nyt on perhana! (k) | – Johan susta tuli mulle varsinainen riesa! (k)

Sävypartikkelit sitten, nyt ja vasta esiintyvät huudahduslauseissa subjektin tai vaihtoehtoisesti finiittiverbin jäljessä, samoin sana kans(sa) partikkelikäytössään. (Sanan kanssa ei-affektisista käytöistä » § 689, 840.)

 
Siellä vasta kamalaa oli! | Siinä mulla kanssa ystävä. | Se nyt vielä puuttuisi, että alkaisin olla mustasukkainen siitä akasta. (k) | Toi Kirsti sitten on merkillisen hidas. | Minua sitten sieppasi välillä, ai jessus kun minua otti sitten aivoon. (p) | A: Tämä [ruoka] on hyvää. V: Se on sitten hyvää tänään. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot