Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Eksklamatiiviset lausumat > Väitelauseet ja affektisuus > Partikkelit affektisen konstruktion osana > § 1719 Ettäs tiedätte, jospa hän ei muistakaan, ai kun kiva

§ 1719 Ettäs tiedätte, jospa hän ei muistakaan, ai kun kiva

Lausumapartikkeleista ainakin että, jos ja kun ovat myös affektisessa käytössä. Näistä että esiintyy niin myönteisissä kuin kielteisissäkin päivittelyissä, ja tällöin sen edellä voi olla interjektio, jonka kanssa että-lause on appositiosuhteessa (» § 1059). Interjektio ja että muodostavat myös yksin lausumana esiintyvän partikkeliketjun voi että. Sana että(s) on myös kiteytynyt vakuuttelua tai uhkausta ilmaisevan idiomin Ettäs (sen) tiedät osaksi. Lausumaan saattaa liittyä myös muuta affektista tulkintaa vahvistavaa ainesta kuten modaaliverbi.

 
Että sen pitikin lähteä yön selkään. | Että minua ärsyttää se Max. (k) | Että minä olen kaivannut oikeaa suomalaista vehnäpitkoa. (k) | No voi että tää ei pysy ollenkaan. (p) | Ai että missä valheessa sitä on eläny. (P) | ↑Voi että tulispa niit lisää, (p)

Toivomuksissa tai päivittelyissä liittyy interjektio, adjektiivi tai voimasana lausumapartikkeliin jos tai kun ~ kunpa. (Konditionaalista tällaisissa lausumissa » § 1593, 1659.)

 
Voi jos mä pääsisin mukaan. | Voi ku se jo lähtis. | Perkele kun rupes janottaan, pitäs päästä tonne ravintolavaunuun. (k) | Ai kun kiva, että te tulette. (p) | Kauhea kun minua alkoi vapisuttaa kummasti. (p) | Hitsi et se oli tylyy se ku meil oli: – –. (p)
 
Kunpa olisimme saaneet pitää kotimme Sortavalassa, huokaisee huominen päivänsankari. (l) | Voi, kunpa homma kävisikin kivuttomasti nappia painamalla, – –. (l) | Jospa hän ei huomaisi minua! Jospa heräisinkin tästä painajaisesta! (k)

Affektisia ovat sellaiset kun-lauseet, joissa kun on lauseen ensimmäisen jäsenen jäljessä (» § 1119). Spesifinen tulkinta juontuu kontekstista: kyseessä voi olla affektinen uhoaminen mutta usein myös oman erehdyksen, esteen tms. selittely.

 
Ja minä kun olen koko ikäni pyydellyt anteeksi sitä että mummossani virtaa pisara venäläistä verta! (k) | Ajo vaatii hieman hiomista. Meiltä kun puuttuvat nämä vuoristot, varsinkin Pohjanmaalta. (E)

Huom. Lausumapartikkelin tavoin käytetään päivittelevissä kommenteissa partikkelia siis:

 
– – mä sanoi [lääkärille] et sitte kyllä rupee rassaa se sattuu nii vietävästi ja, verenpaine nousi satayheksänkymmentä ja mitä se oli. Siis se oli ihan mieletön sano et ei sulle mitää tehä voi sun on vietävä pois täältä että rauhotu rauhotu hyvä mies – –. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot