Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Voimasanojen kielioppia > Voimasanojen paikka lausumassa > § 1728 Voimasana vuorona yksin tai partikkelin kanssa

§ 1728 Voimasana vuorona yksin tai partikkelin kanssa

Kun voimasana muodostaa vuoron yksin tai partikkeli(e)n kanssa, se käyttäytyy interjektioiden tavoin. Voimasanat muistuttavat interjektioita myös prosodisesti sikäli, että niihin liittyy usein esim. poikkeavia sävelkulkuja ja äänteiden venytystä. Onkin yleistä, että jonkin interjektion ja voimasanan muodostama ketju toimii reaktiivisena vuorona. Seuraavissa esimerkeissä puhuja reagoi johonkin ei-kielelliseen ärsykkeeseen, esim. muistaa äkillisesti jotain (a) tai pudottaa käsistään esineen (b).

(a)
Tiinu: Ei hei vitsi. vrt. Hei kuule.
Maiju: Noh.
Tiinu: En mä voi tulla teille yöks. (P)
(b)
Minna: ↑Nii: mitäs sit↑ tehää.
 [jotain putoaa]
Minna: No ↑vo::i: v:it:tu.h (P)

Reaktio voi kohdistua myös edellisen puhujan esittämään lausumaan. Ilmauksessa mukana oleva interjektio ilmaisee, minkä tyyppisestä tiedon vastaanottamisesta on kyse: esimerkissä (c) on uutisen vastaanottamista ilmaiseva partikkeli ai, esimerkissä (d) inhoa merkitsevä hyi. Voimasana toimii reaktion voimakkuuden osoittajana ja voi sellaisena esiintyä yksinkin (e).

(c)
VM: Kun me mentiin nääs Vaskosen sinne [kotiin] viemään niitä kukkiakin niin se sano jumalauta.
VR: Ai saatana. (p)
(d)
Minna: Mä muistan ku me oltii päiväkerhossa,
Noora: ohh
Minna: Siäl oli aina semmonen päiväl semmone hammas- ku piti purskuttaa semmost fluorii?
Noora: Hy:i >vittu<. (P; Routarinne 2003: 91)
(e)
S:  Mä käyn tutustumas vähä Tampereen
   pysäköinninvalvon [taa. huh heh heh .hheh heh
V:   [↑juman keka. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot