Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Pitkät vokaalit > § 18 Pitkien vokaalien esiintyminen; yleisyystietoja

§ 18 Pitkien vokaalien esiintyminen; yleisyystietoja

Kaikki vokaalit esiintyvät sekä pitkinä että lyhyinä (suomen vokaalijärjestelmästä » § 2). Lyhyen ja pitkän vokaalin välillä pätee distinktiivinen pituusoppositio, eli pituusero kannattelee myös merkityseroa. Ensi tavussa vokaalien pituusoppositio tavallisesti erottaa toisistaan eri lekseemejä, jälkitavussa saman lekseemin eri taivutusmuotoja.

 
sika ≠ siika | kari ≠ kaari | suri ≠ suuri
 
sika ≠ sikaa | mene ≠ menee | etsi ≠ etsii | Eri lekseemejä: kylvetän ≠ kylvetään

Taulukko 4 esittää pitkien vokaalien yleisyyssuhteet tekstiotoksessa ja perusmuotoisissa sanoissa. Tekstifrekvenssiltään yleisimpiä ovat aa, ii ja ää. Sanavartaloissa kuitenkin uu on yleisempi kuin ii: esiintyminen produktiivisessa (U)Us-johtimessa kasvattaa uu:n ja yy:n osuutta. (Äänteiden yleisyydestä » § 10.)

Taulukko 4: Pitkien vokaalien yleisyys
Tekstiaineisto
n = 64 527
Perussanakirjan hakusanat
n = 30 703
% %
aa 34,4 aa 30,6
ii 19,6 uu 21,8
ää 17,2 ii 18,2
ee 12,6 ää 13,0
uu 11,5 yy 6,6
oo 2,5 ee 6,4
yy 2,1 oo 3,0
öö 0,1 öö 0,4
Tekstiaineistona on kansansatuja (Häkkinen 1983). Prosenttiosuudet on laskettu pitkien vokaalien yhteismäärästä.

Ensi tavussa ovat yleisiä kaikki muut pitkät vokaalit paitsi puolisuppeat ee, oo, öö, joita tavataan etenkin vierassanoissa, esim. teema, sooda, föönata. Jälkitavussa niitä kuitenkin esiintyy taivutusmuodoissa, esim. tekee, sanoo, lähtöön, samoin kuin muitakin pitkiä vokaaleja.

Taivutusmuotojen viimeisen tavun pitkät vokaalit koostuvat tavallisesti vartalovokaalista ja pääteaineksesta, kuten Vn-tunnuksisessa illatiivissa (koulu-un, lasi-in) tai A-vartaloisten verbien A-infinitiivissä (autta-a, estä-ä). Sanan oma vartalo päättyy pitkään vokaaliin mm. supistumaverbeissä ja tuote-tyypin nomineissa: hakkaa-n, hakkaa-ja; aihee-t, aihee-llinen. Sanavartaloon kuuluvia jälkitavun pitkiä vokaaleja esiintyy runsaasti myös vierassanoissa, esim. banaani, poliisi, margariini, anonyymi, symbioosi, manööveri. Lisäksi on sellaisia kokonaisia johdostyyppejä, joissa on kantavartalon ja johtimen rajalla jälkitavun pitkä vokaali, esim. jakaantua, vakiinnuttaa, nöyryyttää, pienuus.

Puhutussa kielessä yleisiä ovat eA-nominien ee:lliset edustumat, esim. makee ’makea’, tärkeetä ’tärkeää’ (» § 26). Myös paikannimissä esiintyy jälkitavun pitkiä vokaaleja; tällaisista kotimaisista nimistä monet palautuvat ruotsiin:

 
Espoo (< Esbo), Inkoo (< Ingå), Kruunupyy (< Kronoby), Loimaa, Porvoo (< Borgå), Tyrvää, Vantaa | Ateena, Berliini, Pariisi, Lontoo

Astevaihtelun (» § 4144) tuottamat pitkät vokaalit eivät yleensä poikkea laadultaan muista pitkistä vokaaleista.

 
haat (: haka) | maata (: makaan) | teen (: tekee) | koon (: koko)

Kahden saman lyhyen vokaalin välissä on kuitenkin tavunraja sellaisissa heikkoasteisissa monikkomuodoissa kuin i.issä (: ikä) tai pi.istä (: piki), eli kyse on vokaaliyhtymästä (» § 25; vrt. tavurajattomat Iissä : Ii, piistä : pii).

Pitkä vokaali voi esiintyä myös vokaaliyhtymän osana, esim. lii.an, o.aasi, raa.an (: raaka) (» § 25).

Huom. Vierassanoissa esiintyy eri lekseemien samalähtöisissä vartaloissa vokaalien pituusvaihtelua, esim. fysiikka ~ fyysinen, politiikka ~ poliitikko, humaani ~ humanismi (» § 152).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot