Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Pitkät vokaalit > Pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä > § 20 Jälkitavuissa pitkä vokaali tai h: talohon, tulthin

§ 20 Jälkitavuissa pitkä vokaali tai h: talohon, tulthin

Muut kuin vierassanojen vartaloissa esiintyvät jälkitavujen pitkät vokaalit palautuvat varhempiin VCV-jonoihin. Monessa muotoryhmässä tällaisen jonon sittemmin kadonneena konsonanttina on ollut h. Etelä- ja peräpohjalaisissa sekä osin keskipohjalaisissa murteissa h on säilynyt useammissa muotoryhmissä kuin yleiskielessä. Näissä murteissa h:llisuus on edelleen elävä piirre. Lisäksi h:n esiintyminen on voinut laajeta tapausryhmiin, joihin se ei ole alkuaan kuulunut (esim. aktiivin NUT-partisiipin taivutusvartaloon: mennehe-).

Vokaalienvälisen h:n esiintymäympäristöjä ovat seuraavat yleiskielessä pitkävokaaliset muotoryhmät: passiivin myönteinen preesens ja imperfekti (saarahan, saatihin), illatiivi (talohon), imperatiivin 3. persoona (tulkohon), 3. persoonan possessiivisuffiksi (pelkästhään), ee-vartaloiset nominit (tarpehet), Vs : VV-nominit (lampahat) ja aktiivin NUT-partisiippi (tullehet). Yleiskielen diftongillisia muotoja puolestaan vastaavat h:llinen superlatiivi (rikkahin ’rikkain’) ja monikon partitiivi (rikkahia).

Pohjalaismurteissa vokaalienvälinen h edustuu nykyään neljällä tavalla: vokaalien välissä CVhV (a), vokaalin sisäheiton vaikutuksesta konsonantin ja vokaalin välissä ChV (b), sisäheiton ja metateesin vaikutuksesta edeltävän konsonantin edellä hCV (c) tai sisäheiton jälkeen assimiloituneena viereisen konsonantin kaltaiseksi CCV (d) (sisäheitto » § 33).

(a)
kyllä se tulee kotihin (Salla, SMS)
(b)
me tulthin takaapäij ja vettä vaan niskaha (Kauhava)
(c)
ei net tykähne olla näim pohjosessa (Alatornio) | – – ei voi ajàtellakhaa varhmaan että ne ikìnä olis vakinaisia. (Pello)
(d)
ei ole ennää kymmenhiv vuossin (Jällivaara; Mantila 1992: 213)

Paitsi murteissa, h:llisia muotoja esiintyy myös arkaistisessa runokielessä ja laulujen sanoissa, esim. aurinko armas, kuivas satehen; Olet maamme armahin Suomenmaa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot