Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Morfofonologinen vaihtelu > Yleistä > § 40 Allomorfi, vartalonvaihtelu ja suffiksaalinen vaihtelu

§ 40 Allomorfi, vartalonvaihtelu ja suffiksaalinen vaihtelu

Morfofonologinen vaihtelu tarkoittaa sitä, että morfeemiin kuuluvalla äännesegmentillä on erilaiset foneemiedustumat eri ympäristöissä. Tällaisella morfeemilla on toisin sanoen erilaisia allomorfeja. Morfofonologista vaihtelua ilmenee niin sanavartaloissa kuin suffikseissakin. Vartalonvaihtelua edustavat esim. tapaukset pilli : pille-issä ja laskin : laskime-n. Suffiksaalista vaihtelua taas on esim. etu- ja takavokaalin vaihtelu taivutustunnuksessa (-ssa ~ -ssä, -vat ~ -vät) tai imperfektin (-i ~ -si) tai illatiivin tunnusten vaihtelu (-Vn ~ -hVn ~ -seen).

Johdinten edellä sanavartalossa esiintyy jonkin verran enemmän morfofonologista vaihtelua kuin taivutustunnusten edellä (» § 159): johtimen aiheuttamat vartalonloppuiset vokaalimuutokset voivat koskea muitakin kuin vokaaleja a, ä, e ja i, ja vartalonmuutoksia aiheuttavissa johtimissa on muitakin kuin i-vokaalilla alkavia. Yleisesti ottaen johtimet aiheuttavat vartalovokaalin vaihtelua epäsäännöllisemmin kuin taivutustunnukset.

Tässä luvussa käsitellään sanavartalon fonologista vaihtelua sanan taivutusmuodoissa. Mukana ovat vaihteluista keskeisimmät: astevaihtelu (» § 4144) sekä vartalonloppuinen vokaalivaihtelu taivutustunnusten edellä (» § 4552).

Huom. Lisäksi esiintyy vaihtelua t ~ s sanavartalon viimeisen tavun alussa niin verbeissä (» § 72, 113114) kuin nomineissakin (» § 66): kiitä- : kiiti ~ kiisi, punerta- : punersi, hypät- : hyppäsi; vesi : vete-, neljänte- : neljänsi-. Muita taivutuksen konsonanttivaihteluita ovat esim. s ~ ks (varis : varikse- » § 66), m ~ n (lumi : lun-, mauton : mauttoma- » § 66, 87), s ~ t ~ d ~ ks (lapsuus : lapsuute- : lapsuude- : lapsuuks(i)- » § 66, 177), ts ~ t (merkitse- : merkit- » § 332).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot