Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Yhdyssanan rakenne > Yhdysosat > § 403 Yhdyssanan määriteosa

§ 403 Yhdyssanan määriteosa

Yhdyssanan leksikaalisia rakenneosia ovat yhdysosat. Yhdysosina voivat toimia eri sanaluokkien ja eri rakennetyyppien sanat. Määritysyhdyssana koostuu kahdesta yhdysosasta: määriteosasta ja edusosasta.

(a)
[räsy][matto]
[täysjyvä][vehnäjauho]

[keskus][vaalilautakunta]

[50-vuotis][päivät]

Summayhdyssanassa, yhdysnumeraalissa ja ketjusanassa yhdysosia voi olla enemmänkin:

(b)
[näyttelijä-][laulaja-][ohjaaja]
[englantilais-][ruotsalais-][suomalais-][saksalainen]

[kaksisataa][viisikymmentä][viisi]

[mitä-][ne-][nyt-][sitten-][ovatkaan]

Yleensä yhdysosa edustaa jotain lekseemiä (lekseemiä edustamattomat yhdysosat » § 406).

Määritysyhdyssanan alkuosa on määriteosa, joka modifioi jälkiosaa semanttisesti. Määriteosana voi toimia sana – myös yhdyssana – eri morfologisissa muodoissa (c). Määriteosana voi olla myös summayhdyssanan kaltainen sanojen yhtymä (d) (» § 434), erillisten sanojen yhtymä (antaa mennä ‑periaate) tai ortografinen aines, jolla on puheessa sovinnainen ääntöasu (s-kirjain, 8-kerroksinen) (» § 401 ryhmät d, f).

(c)
kahvikuppi, nautintoaine, päiväkirjamerkintä, peruskoulunopettaja, tililtäotto, syyttämättäjättäminen, Liisa-täti
(d)
itä–länsi-suuntainen, puna-vihersokeus, herne-maissi-paprikasekoitus

Nomini voi määriteosana olla eri sijoissa, esim. silmäkulma, silmänisku, silmäätekevä, silmälläpito, silmiinpistävä, silminnähtävä. Yleisimmin määriteosa on nominatiivissa tai genetiivissä. Muunsijaisella samoin kuin adverbi- tai partikkelimääriteosalla on yleensä verbikantainen edusosa – substantiivijohdos tai partisiippi – ja vastineenaan samat osat sisältävä kaksisanainen lauseke (sanaliitto), esim. kotiintulo ~ kotiin tulo ~ tulo kotiin; sisäänrakennettu ~ sisään rakennettu ~ (se, joka on) rakennettu (jonkin) sisään. Määriteosa voi olla myös erityinen yhdysosamuoto, esim. naispuolinen, kolmivuotias (» § 416417).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot