Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Määritysyhdyssanat > Määriteosan muoto > Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa > Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu > § 412 Yleisesti vaihtelusta

§ 412 Yleisesti vaihtelusta

Genetiivillä ja nominatiivilla on määriteosan sijana yhteisiä merkitystehtäviä, ja jonkin verran esiintyykin samaosaisten genetiivi- ja nominatiivialkuisten yhdyssanojen synonyymisia pareja, esim. salaatinkastike ~ salaattikastike, kivenjärkäle ~ kivijärkäle, ohjelmanjulistus ~ ohjelmajulistus. Toinen variantti voi olla toista vakiintuneempi. Vaihtelu koskee substantiivialkuisia yhdyssubstantiiveja (a) ja yhdysadjektiiveista (b) varsinkin (i)nen-loppuisia.

(a)
idänkauppa ~ itäkauppa, joenranta ~ jokiranta, kirjallisuudenhistoria ~ kirjallisuushistoria, riviväli ~ rivinväli, vappuaatto ~ vapunaatto (PS), lapsuudenkoti (PS) ~ lapsuuskoti (E) | Verbikantainen edusosa: kaavanmuutos ~ kaavamuutos, paikkavaraus ~ paikanvaraus, paperisilppuri ~ paperinsilppuri, rahanuudistus ~ rahauudistus (PS)
(b)
hyvänlaatuinen ~ hyvälaatuinen, metallikiiltoinen ~ metallinkiiltoinen, samamerkityksinen ~ samanmerkityksinen (PS), kivikova (PS) ~ kivenkova (skt)

Genetiivi ja nominatiivi voivat vaihdella eri määriteosissa saman edusosan yhteydessä, vaikka määriteosat olisivat samankaltaisessa merkityssuhteessa edusosaan:

(c)
kengänpohja – jalkapohja, valtakunnanraja – aluevesiraja, elämänusko – taikausko, metsänhoito – jalkahoito, pimeänpelko – lentopelko, keuhkoputkentulehdus – verisuonitulehdus, ajantilaus – lipputilaus, villantuottaja – turkistuottaja, Tornionjoki – Kemijoki

Vain varsin pienessä joukossa genetiivi- ja nominatiivialun vaihtelutapauksia varianttien kesken on selvä vakiintunut merkitysero:

 
Genetiivialku Nominatiivialku
maanmies ’saman maan kansalainen’ maamies ’maanviljelijä, talonpoika’
puunrunko ’puun runko’ puurunko ’puinen runko’
sananmuoto ’sanan taivutusmuoto’ sanamuoto ’sanallinen muoto’
verenpisara [huonekasvi] veripisara ’pisara verta’
liikkeenhoito ’liikeyrityksen hoitaminen’ liikehoito ’kehon liiketerapia’
maanteitse ’maantietä pitkin’ maateitse ’maata pitkin’
heikonnäköinen ’heikolta näyttävä’ heikkonäköinen ’jolla on heikko näkö’

Huom. Ryhmässä (a) vaihtelun taustalla on myös vanha murre-ero. Länsimurteissa on vallinnut genetiivialkuinen tyyppi ja itämurteissa nominatiivialkuinen. Nykyiseen yleiskieleen on useimmiten vakiintunut nominatiivialkuinen variantti, esim. hirvijahti (~ hirvenjahti), jalkapohja (~ jalanpohja), mutta joskus genetiivialkuinenkin, esim. järvenranta (~ järviranta).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot