Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Määritysyhdyssanat > Määriteosan muoto > Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa > Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu > § 413 Syitä sijanvaihteluun

§ 413 Syitä sijanvaihteluun

Genetiivi ja nominatiivi vaihtelevat määriteosan sijana ilman selväpiirteistä työnjakoa. On tosin tekijöitä, jotka tendenssimäisesti säätelevät sijanvalintaa. Tällainen on mm. määriteosan edustaman lekseemin fonologinen rakenne: substantiivi, joka on nominatiivissa konsonanttiloppuinen, esim. sotilas, siemen, mies, sävel, esiintyy nominatiivimääriteosana herkemmin kuin vokaaliloppuinen sana.

 
Genetiivialku Nominatiivialku
vanginpuku sotilaspuku
lentäjänlakki ylioppilaslakki
sokerintuotanto siementuotanto
karhuntappo miestappo
postinkulku sävelkulku

Myös (i)nen-vartaloisten substantiivien s-loppuinen yhdysosamuoto (» § 416 ryhmä a) on määriteosana käytännössä yksinomainen genetiiviin nähden, esim. ihmismieli, hyttysmyrkky (vrt. tosin pakkasenkestävyys, pätemisentarve).

Toinen seikka, joka voi johtaa nominatiivialkuisuuteen genetiivin sijaan, on määriteosan sisällöllinen monikollisuus, esim. henkilökuljetus ’henkilöiden kuljetus’ (vrt. henkilönkuljetus), savukemainonta, puoluekannatus, lintuharrastaja.

Verbikantainen substantiivi esiintyy nominatiivimääriteosana leksikaalistumattomassa, verbaalisessa merkityksessään, esim. kulkulupa ’lupa kulkea’, hallitusmuoto ’muoto, jonka mukaan hallitaan’, rakennuskielto ’kielto rakentaa, rakentamista koskeva kielto’, puheoikeus ’oikeus puhua’. Sellaisissa genetiivialkuisissa tapauksissa kuin hallituksenvaihdos tai puheenpito määriteosa taas on leksikaalistunut johdos (hallitus, puhe). (Vaihtelusta verbikantaisen edusosan yhteydessä » § 414415.)

Kaikkiaan nominatiivi on määriteosan sijana genetiiviä yleismerkityksisempi. Nominatiivialkuisen yhdyssanan osien suhde on abstraktimpi, monihahmotteisempi ja avoimempi erityyppisille merkitystulkinnoille.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot