Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adjektiivit > Adjektiivien luokkia > Suhteellista ja absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit > § 605 Suhteelliset adjektiivit: suuri, uusi, vilkas

§ 605 Suhteelliset adjektiivit: suuri, uusi, vilkas

Suhteellista ominaisuutta ilmaisevat eli suhteelliset adjektiivit ovat asteikollisia eli skalaarisia: ne komparoituvat, esim. suuri : suurempi, vilkas : vilkkain, ja saavat ominaisuuden intensiteetin astetta luonnehtivia astemääritteitä, intensiteettimääritteitä, esim. aika vanha, hyvin kaunis (» § 615, 633). Ne kuvaavat tyypillisesti sellaisia entiteetin piirteitä kuin ulkoinen hahmo tai muu fyysinen ominaisuus (pieni, leveä, korkea, paksu; pehmeä, kevyt, kuuma; nopea), suhteellinen ikä (uusi, nuori) tai luonteenpiirre tai mielentila (herkkänahkainen, vihainen). Suhteellista ominaisuutta ilmaiseva adjektiivi voi olla myös subjektiivisesti arvottava asenneadjektiivi, esim. ihana, kauhea. Tällainen ominaisuus on riippuvainen puhujan henkilökohtaisista käsityksistä ja mielipiteistä.

Objektiivisesti havainnoitavaa tai mitattavaa ominaisuutta kuvaavien suhteellisten adjektiivien merkitys on riippuvainen substantiivin tarkoitteesta. Esimerkiksi suuri tai pieni eivät sinänsä osoita, mistä kokoluokasta on kyse, vaan ominaisuuden laatu ilmenee suhteellisesti; pienuus ja suuruus tulkitaan substantiivin tarkoitteen kautta niin, että esim. pieni karhu on suurempi kuin suuri kärpänen. Useilla tällaisilla adjektiiveilla on antonyyminen vastapooli, esim. suuri : pieni, pitkä : lyhyt, korkea : matala, paksu : ohut, nopea : hidas, kuuma : kylmä, vanha : nuori ~ uusi, rikas : köyhä, kallis : halpa, hyvä : huono ~ paha, viisas : tyhmä. Ominaisuuden suurempaa astetta ilmaiseva adjektiivi toimii yleensä koko asteikon neutraalina edustajana. Näin on tavallista kysyä esim. Kuinka vanha hän on? ’minkä ikäinen’ eikä Kuinka nuori hän on? Myös mittamääritteellisessä ilmauksessa käytetään yleensä neutraalia asteikon yläpään adjektiivia: 95 cm pitkä (pro lyhyt), 12 kiloa painava (pro kevyt).

Asenneadjektiivit ja havainnoitavaa ominaisuutta ilmaisevat kuvailevat adjektiivit muodostavat subjektiivisen arvion ja objektiivisen asteikollisuuden suhteen jatkumon, esim. ilmauksen Oletpas sinä jo iso poika adjektiivi iso saattaa esitysyhteydessään olla hyvinkin arvottava. Monet suhteellista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit esiintyvät kommentoivissa tai luonnehtivissa tilalauseissa, esim. Täällä on kivaa ~ kaunista ~ lämmintä (» § 900).

Modaaliset adjektiivit kuten ilmeinen, mahdollinen, selvä, todennäköinen, varma, välttämätön ovat siinä mielessä suhteellisia, että niiden merkitys on ainakin jossain määrin riippuvainen puhujan arviosta. Ne ovat myös asteikollisia: melko todennäköistä, varmempaa. (» § 15881589.)

Huom. Ominaisuuden yläpäätä ilmaisevasta adjektiivista muodostetaan myös asteikon neutraali ominaisuudennimi, esim. kaapin pituus, korkeus ja leveys (» § 175) tai suhteuttava inen-adjektiivi, esim. paksuinen, pituinen, suuruinen (» § 270271).

Ylempää päätä korostava asteikollisuus näkyy adverbeissakin: Kuinka paljon (~ ?vähän) hän painaa? Miten usein (~ ?harvoin) käyt täällä? Miten nopeasti juokset 100 metriä?

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot