Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Numeraalit sanaluokkana > Numeraalien n-loppuisuus > § 779 Puolen tusinaa, kymmen ja kymmenen

§ 779 Puolen tusinaa, kymmen ja kymmenen

Taustoittava pykälä

Numeraaleilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen on samanlainen, n:ään päättyvä nominatiivi- ja genetiivimuoto (» § 99). Numeraaleissa on muitakin tapauksia, joissa n-lopun asema on omanlaisensa. Etenkin puhutussa kielessä n-aines esiintyy joskus sanoissa miljoona, tuhat, tusina ja puoli. Ryhmän (a) esimerkeissä ‑n on tulkittavissa totaaliobjektin päätteeksi, mutta ryhmässä (b) se on subjektina toimivassa lausekkeessa, joka muuten on nominatiivissa.

(a)
Taukopaikka työllistää puolen sataa ihmistä. (l) vrt. joukon ihmisiä | Kummastakin liikkeestä varkaat saivat saaliikseen rahaa yhteensä muutaman tuhannen markkaa. (l) vrt. muutaman litran maitoa
(b)
– – kieltoa on vastustanut enää puolen tusinaa länsimaata. (l) vrt. Kieltoa on vastustanut enää kolme länsimaata ~ yksi maa. | Ehkä siinä meni parin sijan myötä tuhannen taalaa. (l) vrt. sata taalaa

Sana puoli on usein n-loppuinen erityisesti liittyessään kymmenkantaiseen numeraaliin tai tusina-sanaan: puolen kymmentä ~ sataa jne. Nämä ilmaukset implikoivat likimääräisyyttä.

Nominatiivi kymmenen on tulkittavissa n-loppuiseksi muodoksi sanasta kymmen, joka esiintyykin joskus yksikköä edellyttävän kvanttoripronominin kanssa: Keikkoja kertyy muutama kymmen (l) (yhdyssanoista kuten kymmenkertainen, vuosikymmen » § 416).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot