Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Moniosaiset numeraali-ilmaukset > Murto- ja desimaaliluvut > § 781 Puolitoista, kaksi ja puoli

§ 781 Puolitoista, kaksi ja puoli

Murtolukuilmauksia on kahta tyyppiä, numeraalin tapaan käyttäytyviä kuten puoli (» § 778) ja puolitoista sekä kokonaisuuden elatiivirakenteessa esiintyviä kuten neljännes, neljäsosa.

Numeraaleihin kuuluvat puolen ja puolentoista lisäksi ilmaukset, joissa puoli liittyy kokonaislukuun ja-sanan välityksellä. Ne saavat nominatiivissa partitiivimuotoisen substantiivilausekkeen (a) ja kongruoivat muissa sijoissa substantiivin kanssa (b). Niillä ei myöskään ole totaaliobjektin n-päätettä.

(a)
Jyväskylän Talveen ryhmä sai kutsun puolitoista kuukautta sitten. (l) | Pirkan Hiihtoon on aikaa kaksi ja puoli kuukautta. (l)
(b)
Itämeren halleja ja norppia saa pyytää puolentoista kuukauden ajan keväisin ja syksyisin. (l) | Sieltä litran sai kolmella ja puolella markalla. (l)

Sanat puoli, puolitoista ja tyyppi kaksi ja puoli liittyvät myös kymmenkantaisiin lukuihin samaan tapaan kuin muut numeraalit yhdysnumeraaleja muodostettaessa (» § 780): puolitoista tuhatta vrt. kaksi tuhatta.

(c)
Kaukolämpö maksoi puolitoista miljoonaa. – –. Sähkö ja teleliikennekin veivät kolme ja puoli miljoonaa markkaa. (l) | Rattijuoppoja kärähti kolme vuotta sitten 1655, mutta 1995 päästiin alle puolentoista tuhannen. (l) | Alueelta saadaan juomavettä puolelle miljoonalle kalifornialaiselle. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot