Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Moniosaiset numeraali-ilmaukset > Likimääräisyys ja vaihteluväli > § 785 Kaksi viiva kolme, kahdesta neljään tuntia, neljä viisi

§ 785 Kaksi viiva kolme, kahdesta neljään tuntia, neljä viisi

Summittaista lukumäärää ilmaistaan myös esittämällä väli, jolle tarkoitettu määrä sijoittuu tai jolla se vaihtelee esimerkiksi eri aikoina. Tällainen vaihteluvälin ilmaus koostuu elatiivi- ja illatiivimuotoisista perättäisistä numeraaleista: kahdesta viiteen (a). Kirjoituksessa tätä merkitään viivalla (2–5), ja puheessakin esiintyy kirjoitukseen perustuva ilmaisutapa (b).

(a)
Kaskelotit olivat asiantuntijoiden mukaan olleet kuolleena neljästä viiteen päivää. (l)
(b)
S: Kuinka pitkään te aiotte olla,
V: Kaks viiva kolme kuukautta ’t me tullaan varmaan niinkum helmi maaliskuun vaihteessa pois. (p)

Paikallissijoja sisältävä vaihteluvälin ilmaus toimii subjektina, totaaliobjektina ja osmana kuten peruslukusana eli saa täydennyksekseen partitiivimuotoisen NP:n (c). Muissakin sijoissa se pysyy muuttumattomana, toisin kuin tavalliset numeraalit (d). Viivaa tai viiva-sanaa käytettäessä ilmaus voi tällöinkin käyttäytyä kuten peruslukusana: kumpikin numeraaliosa taipuu.

(c)
Tilaisuus kestää kaksi tuntia ~ kahdesta kolmeen tuntia ~ kaksi viiva kolme tuntia.
 
Nyt Kettunen myy päivässä kahdesta kolmeen sataa levyä, hyvänä päivänä vielä enemmän. (l) | Parhaimmillaan meillä on ollut kahdesta kolmeen yksikköä samanaikaisesti liikkeellä. (l)
(d)
Tilaisuus on ohi kahdessa tunnissa ~ kahdesta kolmeen tunnissa ~ kahdessa viiva kolmessa tunnissa.
 
Samanaikaisesti korkomenot kasvavat kolmesta neljään miljardin markan vuosivauhtia. (l) | Hanhilahden mukaan muissa EU-maissa tukia evätään vuosittain kahdesta viiteen prosentilta hakijoista. (l) | – – vapaille ja demokraattisille vaaleille otolliset olosuhteet voidaan luoda kahdesta kolmeen kuukaudessa. (l)

Vaihteluvälin ilmaukseen liittyy usein mittasana, ja kokonaisuus voi toimia esim. verbien kestää, maksaa täydennyksenä tai muuna määrän adverbiaalina. Mittasana voi tällöin olla partitiivissa (e) tai illatiivissa (f):

(e)
Opiskelu kestää kahdesta kolmeen vuotta. (l) | Kaikkien apostolien kunnostus maksaa kolmesta neljään miljoonaa markkaa. (l)
(f)
Se kesti kahdesta kolmeen päivään. (l) | – – kaupunkiin rakennettavan jätevesikentän kustannukset olisivat kahdesta kolmeen miljoonaan markkaan. (l)

Summittaiseen lukumääristä puhumiseen käytetään myös asyndeettisesti rinnastettuja, yleensä peräkkäisiä numeraaleja: kiteytynyt pari kolme ja vastaavasti kolme neljä, neljä viisi jne. Tavallisesti numeraaleja on kaksi, mutta myös pitempiä ketjuja esiintyy (g). Numeraalit käyttäytyvät tässä ilmaustyypissä peruslukusanan tavoin.

(g)
Saattaa viedä kymmenen kaksikymmentä vuotta ennen kuin vesistöjen happamoituminen alkaa vähetä. (l) | – En usko, että kansalaiset seuraavaan viiteen, kuuteen, seitsemään vuoteen joutuvat kosketuksiin Europolin kanssa. (l)

Ilmaustyypillä esitetään likimääräinen arvio: kaksi kolme ’ehkä kaksi tai kolme’. Vaihteluvälin ilmaus sen sijaan voi kertoa täsmällisen vaihteluvälin, eikä numeraalien siinä tarvitse olla peräkkäisiä: kolmesta kahdeksaan prosenttia vrt. *kolme kahdeksan prosenttia.

Huom. Mittasanat muodostavat samantapaisia vaihteluvälin ilmauksia myös kvanttoripronominien kanssa: Suomalaiset harjoittelijat viipyvät Tushikamanessa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot