Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Moniosaiset numeraali-ilmaukset > Numeraalien määritteet ja partikkelit > § 787 Runsaat kolmekymmentä, vajaalla tuhannella

§ 787 Runsaat kolmekymmentä, vajaalla tuhannella

Kun numeraalin edessä on adjektiivi- tai partisiippimäärite, tämä ei yleensä määritä numeraalia vaan kokonaisuutta, joka muodostuu numeraalista ja substantiivista mahdollisine määritteineen. Se siis luonnehtii lukumäärältään spesifioitua joukkoa tai tämän jäseniä (a). Nimenomaan numeraalin määritteeksi voidaan kuitenkin tulkita ainakin lukumäärää kommentoivat adjektiivit kuten vajaa, runsas, reilu, täysi, pyöreä, huikea, vaivainen (b). Nominatiivissa ne ovat yksikössä tai monikossa, muissa sijoissa tavallisemmin yksikössä (» § 790, 13061307).

(a)
[Liikkeissä olleet [40 työntekijää]] irtisanottiin maanantaina. (l)
(b)
Siellä on yli 60 kouluttajalta runsaat 2000 kurssia. (l) | Yleisömäärissä kakkoseksi kipusi hieman yllättäen VPS vajaalla 3 000 katsojallaan. (l) | Reilua 30 koululaista on opettanut kahdella koululla kolme opettajaa. (l)

Numeraalin määritteeksi voidaan katsoa myös kvanttoripronomini sellaisissa ilmauksissa kuin useita satoja. Samoin toimii yhdysnumeraalin kongruoiva alkuosa, esim. kolmessasadassa, kolmeensataan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot