Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Moniosaiset numeraali-ilmaukset > Numeraalien määritteet ja partikkelit > § 788 Yli, hieman vaille, kaikkiaan, melkein, noin

§ 788 Yli, hieman vaille, kaikkiaan, melkein, noin

Adverbeilla yli, päälle, alle, vaille osoitetaan lukumäärä numeraalin tarkoittamaa matalammaksi tai korkeammaksi (» § 661). Ilmausta voi määrittää mm. numeraalin sisältävä määränilmaus: sataa markkaa vaille 80 000 markkaa (l).

 
Vielä vuonna 1992 pakolaisia tuli Suomeen yli 3 000. (l) | – – Enson osuus on hieman päälle 70 prosenttia. (l) | Ei niitä ole kuin muutama, alle kymmenen. (l)

Monet partikkelit lisäävät numeraali-ilmaukseen implikaation siitä, miten tarkoitettu lukumäärä sijoittuu suhteessa suurempiin ja pienempiin määriin. Kaikki tällaiset partikkelit eivät ole numeraali-ilmauksille yksinomaisia mutta kylläkin tyypillisiä. Partikkelilla ilmaistaan mm. että lukumäärä on useamman summa (esim. yhteensä, kaikkiaan), täsmällinen tai likimääräinen (tasan, täsmälleen, noin, osapuilleen), arvio minimi- tai maksimimäärästä (ainakin, vähintään, korkeintaan) tai lähellä jotakin määrää (melkein, liki).

 
Palo uhkasi omaisuutta, jonka arvo on kaikkiaan yli puoli miljoonaa markkaa. (l) | Kymmenen vuotta sitten päivittäinen opiskelijamäärä oli noin 600, tällä hetkellä osapuilleen 1 700. (l) | Aikuisopintoraha on vähintään 1 540 ja enintään 2 800 markkaa kuussa. (l) | – – mikä merkitsee liki 16 prosentin lisäystä vuodesta 1992. (l)

Puhutussa kielessä käytetään likimääräisyyden partikkeleiden noin, suunnilleen jne. tapaan myös eräitä pro-sanoja kuten siinä, semmoinen ja jotain.

 
Normaali hinta on siinä 25–30 000 mk, sanoo Satu. (l) | Koko urakka kesti semmoiset kymmenen kuukautta. (l) | – Enpä tiijä. Mutta Simpsonille on kuulemaa joku tv-yhtiö tarjonnut jotain 40 miljoonaa ensimmäisestä lausunnosta. (l)
 
V: Perjantai illaks [pöytävaraus]. Kuinka mon:ta,
S: No (.) ehkä semmonen vii:stoista kaheksantoista. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot